Työn keventäminen ja järkeistäminen keskiössä – tallivierailu Larva-Jussilaan

Larva-Jussilan toiminta on kasvanut vuonna 2012 valmistuneesta kuuden karsinan tallista jopa 70-90 hevosen kokonaisuudeksi. Tallin toiminta perustuu hevoskasvatukseen eli siitostammojen ja varsojen hoitopalveluihin. Hevoset elävät nykyisin pihatoissa laumoissa ja karsinoita hyödynnetään erityisesti varsomisissa ja sairaustapauksissa.   

Hevosten pihattohalleja on muokattu aiemmin sikalakäytössä olleista rakennuksista. Uusimman talli- ja konehalliyhdistelmän suunnittelun lähtökohtana oli se, että rakennuksen sisään voidaan ajaa tarvittaessa traktorilla tai muilla koneilla. Karsinarakenteet ovat muunneltavia, ja niistä voidaan muodostaa ryhmäkarsinoita tai laajempia makuuhalleja tarpeen mukaan. Lisäksi jokaisesta karsinasta on käynti suoraan jaloittelutarhaan. 

Pihattohallien pohjana käytetään turpeen ja oljen yhdistelmää kestokuivikkeena. Olkea ja turvetta lisätään muutaman kerran viikossa, ja koko patja poistetaan traktorin etukuormaajalla noin kolmen kuukauden välein. Kestokuivike sitoo kosteutta, vähentää hajuhaittoja ja tuottaa lämpöä, mikä tekee sisäilman miellyttäväksi myös kovilla pakkasilla. Samalla se vähentää päivittäisen työn määrää ja kuormittavuutta. 

Tilan arjessa on tavoitteena keventää käsin tehtävää, fyysisesti raskasta työtä. Tämä näkyy niin tilaratkaisuissa, työvälineissä kuin investointien suunnittelussa. Pienkuormaajaa hyödynnetään makuuhallien kuivituksessa ja heinäpaalien siirtelyssä. Pienempien kantamusten, kuten väkirehujen, kuljettamiseen käytetään kärryjä. Loimet säilytetään telineessä, jonka voi vetää käytävällä lähelle hevosia. 

Lannan siivous jaloittelutarhoista on yksi aikaavievin ja merkittävin työvaihe tilalla. Alun perin tarhojen siivoukseen käytettiin pienkuormaajan kauhaa, jonne lannat talikoitiin käsin. Tämä vaati 2-3 henkilön työpanoksen; yksi ajaa konetta ja muut talikoivat lantaa.   

“Ollaan monta vuotta tutkittu ja katseltu että millä me saataisiin jotenkin tätä helpotettua. Tästä jo useampi vuosi sitten bongasin tuolta sosiaalisen median puolelta saksalaisen Farm Servant-koneen ja heidän videonsa ja siitä kiinnostus sitten heräsi ja näytti että tämä voisi olla ratkaisu tähän meidänkin ongelmaan. Nyt sitten päätettiin olla tällaisia pioneerejä niin sanotusti täällä Suomessa että kokeillaan, että jos tämä toimisi”, kertoo Riikka Takaneva tilalle hankitusta lannankerääjästä, jota on tähän asti käytetty lähinnä Keski-Euroopassa. Vastaavia laitteita ei ole tarjolla muilla valmistajilla. 

Lannankeräyskone kiinnitetään traktorin tai pienkuormaajan eteen, ja sen kumilamellit keräävät lannan ja muun irtoaineksen suoraan säiliöön, josta se voidaan käydä tyhjäämässä lantalaan. 

Lannankeräyskone toimii erityisen hyvin kovapohjaisilla tarhoilla, joille kertyy päivittäin paljon lantaa. Kone vähentää tarvetta manuaaliselle siivoamiselle, säästää työaikaa ja keventää fyysistä kuormitusta. Samalla se parantaa tarhojen hygieniaa ja hevosten hyvinvointia. Vaikka edelleen pieni määrä käsityötä tarvitaan jälkien siistimiseen, on laite merkittävä apu arjen rutiineissa. 

”Kun investoidaan jotain isompaa, kannattaa miettiä ja laskea hyöty ainakin kolme vuotta eteenpäin”, kertoo Ari Takaneva tilan investointien suunnittelusta. Koneiden ja rakenteiden hankinta on merkittävä kustannus, mutta jos ne säästävät työaikaa ja vähentävät kuormitusta, investointi maksaa itsensä takaisin. Tämä periaate näkyy tilan käytännön ratkaisuissa. 

Larva-Jussilan tila on esimerkki siitä, miten hevostenpitoa voidaan kehittää samanaikaisesti eläinlähtöiseksi, työhyvinvointia tukevaksi ja taloudellisesti kestäväksi.

Marika Kuutti