Tekoäly hankesuunnittelun tukena – ei korvaajana

11.03.2026 11:45Etelä-Savo, Itä-Suomi

Tekoälyratkaisut ovat nousseet nopeasti osaksi erilaisten suunnitelmien ja asiakirjojen laatimista. Myös maaseuturahoituksen hakijat hyödyntävät yhä useammin tekoälyä hankesuunnitelmien valmistelussa. Tekoäly voi tuoda prosessiin selkeää lisäarvoa, mutta sen käyttö edellyttää ymmärrystä välineen vahvuuksista, rajoituksista ja vastuullisesta käytöstä.

Tekoälyä pystyy hyödyntämään hankesuunnitelman eri vaiheissa. Mutta se ei kuitenkaan korvaa hakijan omaa osaamista, paikallista tuntemusta tai hankkeen sisällöllistä suunnittelua. Lopullinen vastuu oikeellisuudesta, realistisuudesta ja ohjelman tavoitteiden mukaisuudesta on aina hakijalla. Olisikin ehkä oikeampaa puhua tekoälyn sijaan tukiälystä.

Rahoittajana olemme törmänneet esimerkiksi tekoälyllä luotuun kustannusarvioon, jonka yksittäiset toimenpidekustannukset vaihtelevat 5 000 eurosta 15 000 euroon samasta työstä eikä hakija pysty itse vastaamaan, mihin tämä perustuu. Tällöin tekoälyn tuotos ei kerro rahoittajalle kustannuksista tai niiden kohtuullisuudesta, mutta myöskään hanketoteuttaja ei hyödy kyseisestä kustannusarviosta hankkeen talouden suunnittelussa.

Tekoäly sparraajana, ei sisällöntuottajana

Tekoäly voi tuottaa arvoa erityisesti suunnittelun alkuvaiheessa, kun ideat ja rakenteet hakevat muotoaan, mutta myös loppuvaiheessa voi valmiille tekstille kysyä kehityskohteita tai pyytää tarkistamaan oikeinkirjoitusta. Tekoäly voi auttaa muotoilemaan nykytilan haasteita, kokoamaan strategioiden tai selvitysten olennaisia kohtia ja ehdottamaan näkökulmia, joita ei ehkä huomaa. Voit esimerkiksi kysyä, kuinka hankesuunnitelmani vastaa alueellisen ohjelman painopisteisiin.

Hankesuunnitelmissa hankkeiden vaikutusten arviointi tuottaa hakijoille vaikeuksia tässä tekoäly voi olla apuna, pyytämällä tekoälyä tuottamaan vaikutusketjuja toimenpiteistä, tuloksiin ja vaikutuksiin. Tai voidaan tunnistaa riskejä ja varautumistoimia kuten taloudellisia, toimintaympäristöön liittyviä tai hankehallinnollisia riskejä. Tekoäly voi tarjota ehdotuksia hankkeen jakamiseen työpaketteihin, tehtävänjakoon tai viestinnän suunnitteluun.

Esimerkiksi viestintäsuunnitelman pohjaksi tekoälyltä voi pyytää ehdotuksia eri kohderyhmistä, mutta hakijan on itse muokattava kanavat ja aikataulut hankkeen todelliseen arkeen sopiviksi. Käyttökelpoinen vinkki on myös pyytää suoraan muutamaa eri vaihtoehtoa, mistä valita sopivin, joita lähteä muokkaamaan.

Tekoäly ei ole itseisarvo

Kun monet hakijat käyttävät samankaltaisia tekoälyratkaisuja, hakemusten sisältö voi alkaa toistaa samoja sanamuotoja. Laadultaan vahva hankesuunnitelma erottuu sillä, että se on räätälöity hakijan omiin lähtökohtiin ja perustuu todellisiin tarpeisiin. Tekoälyn ensimmäinen tuotos on harvoin lopulta kovin käyttökelpoinen ilman muokkaamista.

Tekoäly tuottaa tekstiä mallintamalla kieltä, ei tarkastamalla faktoja. Hakijan on siksi arvioitava teksti kriittisesti. Huomiota on kiinnitettävä seuraaviin seikkoihin.

Tiedon oikeellisuus. Tekoäly voi esittää vanhentuneita tietoja, epätarkkuuksia tai jopa virheellisiä vastauksia. Kaikki hankesuunnitelmaan sisältyvät väitteet, tilastot ja viittaukset on tarkistettava luotettavista lähteistä.

Tekoäly tuottaa helposti yleisluontoista tekstiä, joka ei kuvaa hankkeen omia tarpeita tai paikallista toimintaympäristöä. Erityisesti kun puhutaan maaseuturahoituksen hankkeista alueelliset tarpeet ja erityispiirteet korostuvat.

Lisäksi on hyvä muistaa, että esimerkiksi tekoälyn tuottama hankkeen kustannusarvio ei yleensä ole riittävän tarkka sellaisenaan. Se voi sisältää vain ylätason arvioita tai pyöristettyjä summia. Hankesuunnitelmassa kustannukset tulee esittää yksikkökustannustasolla, ja kustannusten kohtuullisuus on osoitettava konkreettisesti esimerkiksi hintavertailujen tai taustalaskelmien avulla.

Tietosuoja ja eettinen käyttö

Tekoälyä käytettäessä on noudatettava huolellisuutta tietosuojan ja luottamuksellisuuden suhteen. Avoimiin tekoälypalveluihin ei tule syöttää luottamuksellisia tai arkaluonteisia tietoja, koska ne voivat tallentua palveluntarjoajan järjestelmiin.

Tekoälytyökalujen lisääntyessä on syytä myös arvioida mitä työkaluja oma organisaatio käyttää ja että ne ovat tietoturvallisia. Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että suljetut palvelut kuten ChatGPT, Copilot, Google Gemini ovat turvallisempia kuin avoimet chatbotit.

Hakijan tulee pystyä perustelemaan, miten tekoälyä on hyödynnetty ja millä periaatteilla. Tähän voisi soveltaa vanhaa sanontaa uudessa muodossa: tekoäly on hyvä renki, mutta huono isäntä. Eettisesti tuotettu hankesuunnitelma on läpinäkyvä ja perustuu todelliseen kehittämistarpeeseen.

Yhteen vetona voidaan todeta, että tekoäly on tehokas tuki, mutta hanke syntyy hakijan omasta osaamisesta. Parhaimmillaan tekoäly auttaa jäsentämään ja kirkastamaan suunnitelmaa – mutta se ei koskaan korvaa paikallista asiantuntemusta, tarvelähtöisyyttä ja harkintaa.