Euroopan Unionin osarahoittama

Tekisinkö tilamyymälän? – 5 oivallusta, jotka jokaisen tuottajan kannattaa tietää

17.03.2026 14:18 Koko Suomi
Tilamyymälä voisi olla maatilalle luonteva tapa lisätä kannattavuutta, vahvistaa asiakaskokemusta ja tuoda oma tuotanto näkyväksi. Uutta virtaa Järvi-Suomen luomuun -hankkeen webinaari ”Tekisinkö tilamyymälän?” kokosi yhteen ajankohtaisimmat opit sekä käytännön kokemukset siitä, mitä tilamyymälän perustaminen oikeasti vaatii – ja mitä se voi parhaimmillaan antaa. Tässä blogissa tiivistetään webinaarin keskeiset oivallukset viiden teeman kautta.
  1. Alkutuotannosta suoraan asiakkaalle – mitä saa myydä ja kuinka paljon?

Moni tuottaja yllättyy siitä, kuinka laajasti alkutuotannon tuotteita voi myydä ilman erillisiä ilmoituksia.

Alkutuotantoon kuuluvat mm. viljat, vihannekset, juurekset, hedelmät, marjat, kananmunat, maito, hunaja sekä luonnonmarjat ja -sienet.

Sen sijaan liha ei kuulu alkutuotantoon, mikä tarkoittaa jonkin verran tiukempia vaatimuksia ja rekisteröityä elintarviketoimintaa, muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta.

Pienimuotoisen myynnin rajat ovat yllättävän korkeita: esimerkiksi vihanneksia voi myydä jopa 100 000 kg vuodessa, kananmunia 20 000 kg ja hunajaa 2 500 kg. REKO-jakeluun, torimyyntiin ja tienvarsikojuun ei tarvita erillistä ilmoitusta – mikä madaltaa aloituskynnystä entisestään.

Myös vähäriskisten jatkojalosteiden myynti voisi olla mahdollisuus: vaikka kesäkahvilan ohessa tarjottavaa leipää tai pullaa voisi tehdä kokeeksi jopa omassa kotikeittiössä.

Jo tässä vaiheessa moni tuottaja huomaa: “Hei, mehän voisimme myydä enemmänkin!”

  1. Milloin tarvitaan elintarvikehuoneiston rekisteröinti?

Rekisteröinti tulee ajankohtaiseksi, kun:

  • pienimuotoisen myynnin rajat ylittyvät
  • tuotteita jalostetaan (esim. hillo, mehu, leipä)
  • myydään lihaa tai käsitellään sitä
  • tuotteiden käsittely ylittää alkutuotannon rajat

Ilmoitus tehdään kunnan elintarvikevalvontaan viimeistään neljä viikkoa ennen toiminnan aloitusta.

Rakenteelliset vaatimukset eivät kuitenkaan ole niin jyrkkiä kuin moni pelkää. Vanhoihin maatalousrakennuksiin voidaan suhtautua joustavasti, varsinkin jos toiminta on vähäriskistä. Vesipisteitä ei tarvitse olla joka nurkassa – joskus yksi riittää.

  1. Tilamyymälä syntyy siisteydestä, suunnittelusta ja tunnelmasta

Tilamyymälän ei tarvitse olla arkkitehtoninen taidonnäyte. Sen pitää olla:

  • siisti
  • helposti puhdistettava
  • riittävän valoisa ja ilmastoitu
  • hygienialtaan hallittu

Moni tila on onnistunut luomaan myymälän vanhaan navettaan tai aittaan pintoja päivittämällä ja panostamalla selkeään logistiikkaan.
Kylmäsäilytys on kriittinen – ja lasiovelliset kaapit vähentävät turhaa oven availua.

Omavalvonnassa riittää usein hyvin yksinkertainen malli:
”Lämpötilat tarkastetaan päivittäin ja poikkeamat kirjataan vihkoon.”

  1. Tilaesimerkki: Elämyksellisyys tuo asiakkaat takaisin

Webinaarin yksi inspiroivimmista osuuksista oli käytännön esimerkki ylämaankarjatilalta.
Heidän tilapuotinsa syntyi vanhaan autokatokseen, jonka uusitut pinnat ja runsaat kylmätilat mahdollistavat laadukkaat puitteet tuotteiden säilytykselle ja myynnille.

Tilapuodin menestyksen avaimia toimijan näkökulmasta ovat:

  • selkeä aukioloaika: lauantaisin ympäri vuoden → asiakkaat oppivat rutiinin
  • pakattu liha → hygienian hallinta helpompaa
  • ** muiden tuottajien tuotteet**: hunajaa, jauhoja, jäätelöä, marjoja
  • asiakaspalvelu ja reseptiopastus
  • elämykset: leikkipaikat, eläimiin tutustuminen

Lisäksi tila on mukana lähiruokakierroksessa, jossa useat tilat tekevät yhteistyötä ja ovat saaneet Maistuva maaseutu -palkinnon.

Yhteistyö ei vie – se tuo!

  1. Myyntiautomaatit mullistavat suoramyynnin – myyntiä 24/7

Myyntiautomaatit ja noutokaapit ovat yksi mielenkiintoinen vaihtoehto.
Ne mahdollistavat:

  • myynnin ilman päivystystä
  • 24/7 aukiolon
  • lämpötilavalvonnan ja automaattiset hälytykset
  • videokuvilla ja teksteillä varustetun tuote-esittelyn
  • pilvipalvelun, joka näyttää tuottajalle myynnit ja varastot

Automaatti maksaa noin 12 500 eurosta ylöspäin, mutta oikeaan paikkaan sijoitettuna kokemukset kertovat myynneistä, jotka helposti kattavat investoinnin.

Se sopii yhtä hyvin liha-, juusto- ja marjatuotteille kuin valmisruoille, leivonnaisille ja jopa työpaikkojen eväsmyyntiin. Vain ideointi on rajana, miten näitä laitteita voi hyödyntää. Laitteita maahantuova VendorPoint on kerännyt kokemuksia erilaisista vaihtoehdoista.

Yhteenveto: Tilamyymälä on paljon enemmän kuin myyntipiste

Se ei ole vain paikka ostaa ruokaa – se on kokemus, yhteisö ja brändin ydin.

Tilamyymälän perustaminen kannattaa ottaa harkintaan, kun…

  • myyntimäärät kasvavat tai niitä on mahdollista kasvattaa
  • halutaan yhdistää voimavaroja muiden tuottajien kanssa
  • tilalla käy jo nyt vierailijoita
  • sesonkiaikainen myynti houkuttelee
  • halutaan panostaa tarinaan ja elämyksellisyyteen

Tilamyymälä voi olla pieni tai suuri – pysyvä tai automaattipohjainen.
Yhteistä menestyville tilapuodeille on rohkeus aloittaa ja kehittää toimintaa asiakkaiden tarpeita kuunnellen.

Muita blogeja

Blogi

Kuukauden maaseutukasvo: Susanna Markula

Blogi

ARVO-hanke tuo esiin luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemipalvelujen merkityksen

Blogi

Maailman ruokamatkailupäivänä juhlistetaan kulinaarista perintöä ja alueellista ruokaidentiteettiä

maaseutu.fi/uusimaa-logo

EU:n maaseuturahoituksella tuetaan maataloutta ja maaseutua, jotta koko Suomi voisi hyvin. Tältä sivustolta löydät tietoa siitä, miten tämä vaikuttaa juuri sinuun – olitpa sitten viljelijä, maaseudulla toimiva yrittäjä, maaseudun asukas tai kehittäjä.