Tuet varmistavat Suomen omavaraisuuden ja parantavat turvallisuutta
Ruoantuotantoa ja maaseudun kehittämistä tuettiin viime vuonna 1,94 miljardilla eurolla. Valtaosa rahoituksesta on viljelijätukia, joilla turvataan kotimainen ruoantuotanto. Lisäksi summa sisältää muun muassa maaseudun yritysten ja yhteisöjen investointeja, neuvontakorvausta sekä koulutus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeita.
Tuet turvaavat kotimaisen ruoan
Suomi on varsin omavarainen ruoan suhteen. Se tarkoittaa, että Suomessa kulutetaan pääosin kotimaassa tuotettua ruokaa.
Maatalousyrittäjille maksetaan tukia tuotannon perusteella. Lisäksi maksetaan korvausta ympäristöystävällisistä viljelymenetelmistä ja tuotantoeläinten hyvinvoinnin parantamisesta. Maatilat saavat myös tukea investointeihin, joilla uudistetaan tuotantotiloja ja -laitteita.
Viljelijätukien lisäksi kotimaista ruoantuotantoa kehitetään rahoittamalla koulutus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeita sekä maatiloille tarjottavaa neuvontaa. Lisäksi rahoitetaan maataloustuotteita jalostavien pk-yritysten investointeja ja kehittämistä. EU:n maaseuturahoitus on keskeinen elintarvikealan yritysten rahoituslähde.
– Maatalouden kannattavuustilanne on ollut pitkään vaikea. Nyt nähtävissä on maatalouden investointien vilkastumista ja myös uusia maatalousyrittäjiä on aloittanut enemmän kuin vuosikausiin. Nuoret viljelijät ovat tulevaisuuden tekijöitä ja maamme omavaraisuus on heidän käsissään. Tuilla kannustetaan uusia yrittäjiä alalle ja kehittämään suomalaista ruoantuotantoa, sanoo erityisasiantuntija Anu Koivisto maa- ja metsätalousministeriöstä.
Tutki oman kuntasi saamaa rahoitusta
Tukien vaikutukset näkyvät koko Suomessa, sillä 95 prosenttia Suomesta on maaseutua. Tuilla varmistetaan, että myös harvaan asutuilla seuduilla on asumisen ja yrittämisen mahdollisuuksia. Asutut ja aktiiviset maaseutualueet tukevat Suomen kokonaisturvallisuutta.
Tuoreesta hakukoneesta voi tutkia, paljonko EU:n maatalous- ja maaseuturahoitusta on saatu omaan kuntaan: www.maaseutuverkosto.fi/kuntakoonti. Hakukoneesta näkee esimerkiksi, paljonko kunnassa on tukea saavia viljelijöitä tai mitä kehittämishankkeilla on tehty.
Tukea saaneet yritykset tuovat toimeentuloa paitsi yrittäjille itselleen myös työntekijöille ja välillisesti lisäksi muille alueen yrityksille ja toimijoille. Erilaiset yhteisölliset hankkeet kehittävät maaseudun palveluja ja asumisviihtyvyyttä. Hankkeilla voidaan esimerkiksi edistää kyläturvallisuutta tai parantaa alueen verkkoyhteyksiä.
Lähes puolet kaikesta EU-rahoituksesta on maaseutu- ja maatalousrahoitusta
Maaseudun ja maatalouden tuet ovat merkittävä osa Suomen saamasta EU-rahoituksesta. Esimerkiksi vuonna 2024 maaseudun ja maatalouden rahoitus muodosti lähes puolet kaikesta Suomen saamasta EU-rahoituksesta.
Tuensaajia oli viime vuonna yhteensä 52 146. Tuensaajista 83 prosenttia on maatiloja. Päätökset rahoituksesta tehdään pääasiassa kunnissa ja elinvoimakeskuksissa. Paikalliset Leader-ryhmät valitsevat omalla alueellaan toteutettavat maaseudun kehittämishankkeet.
Ruokavirasto on julkaissut tiedot vuonna 2025 maksetuista tuista EU-tukitietojen verkkopalvelussa. Tietoja kokonaan kansallisesti rahoitetuista tuista ei julkaista verkkopalvelussa, koska tukitietojen julkaisemisesta ei ole säädetty kansallisessa lainsäädännössä.
Palvelusta löytyvät tiedot EU:n varainhoitovuonna (16.10.2024–15.10.2025) maksetuista tuista. Lisäksi palvelussa on yhteenveto kalenterivuosittain maksetuista tuista. Yhteenvetoon sisältyvät myös kokonaan kansallisesti maksettavat tuet.
EU-tukitietojen verkkopalvelu (ruokavirasto.fi)
Lisätietoa
- Usein kysyttyjä kysymyksiä: Maatalouden ja maaseudun tuet – mistä on kysymys? (ruokavirasto.fi)
- Maa- ja metsätalousministeriön maa- ja kalatalouselinkeino-osaston osastopäällikkö Minna-Mari Kailan blogiteksti: Maaseudun kehittämishankkeet vahvistavat ruokasektorin tulevaisuutta (mmm.fi)
