Yhteistyöllä yli 30 hehtaaria kosteikoita Kokonjärvelle
15.05.2026 16:09Urjalassa Kokonjärvellä on tehty paikallislähtöistä vesiensuojelutyötä jo yli 10 vuoden ajan. Vesiensuojeluyhdistyksen, maanomistajien ja asukkaiden yhteistyöllä järven valuma-alueella on kunnostettu jo 30 hehtaaria kosteikkoja ja lisääkin valmistuu. Lähijärven kunnon kohentamisesta on tullut yhteinen asia, ja tulokset näkyvät muun muassa veden laadun parantumisena ja eläinlajiston monipuolistumisena.
Valtakunnallinen Kosteikkokarnevaalit-tapahtumasarja kokosi toukokuun alussa Kokonjärven valuma-alueelle Urjalaan ja Tammelaan paikallisia yhdistystoimijoita, asukkaita, kosteikko-osaajia ja hallinnon asiantuntijoita. Kahden päivän aikana tutustuttiin kosteikkotyöhön neljässä maastokohteessa, etsittiin ratkaisuja ja tunnistettiin onnistumisia kosteikkojen rakentamisen lisäämiseksi.
Paikallislähtöistä vesiensuojelua
Kokonjärven kokemusten perusteella ratkaisevaa kosteikkojen rakentamisen onnistumiselle on vahva paikallislähtöisyys. Täällä kosteikot on suunniteltu alusta alkaen maanomistajien kanssa, esimerkiksi niin, että vesienhoidolliset ratkaisut tukevat myös viljelyn tarpeita.
Kokonjärvellä myös paikalliset asukkaat ja mökkiläiset ovat olleet keskeisessä roolissa alusta asti. Vesiensuojelutyö käynnistyi alkujaan Kokonjärven suojeluyhdistyksen aktiivisuudesta, ja talkoohenki näkyy edelleen asukkaiden hoitamissa käytännön kosteikkokunnostuksissa.
Maanomistajat mukana: “Pieni panos lähijärven hyväksi”
Yksi tapahtuman maastokohteista oli Paijan tilateurastamon Koivulehdon kosteikko, joka on perustettu patoamalla turvepellolle. Kosteikko käsittelee viereisen joen takana sijaitsevien peltoalueiden vedet, jotka aiemmin pumpattiin suoraan alapuoliseen vesistöön.
Peltojen peruskuivatus hoidetaan pumpuilla, jotka saatiin uusittua kosteikon rakentamisen yhteydessä. Nyt vedet ohjataan joen yli kosteikkoon puhdistumaan. Tulvakesinä kosteikko auttaa myös maatalouden ravinnekuorman hallinnassa.
Yrittäjä Henna Paijalle kosteikkotyö on osa Paijan tilan laajempaa ympäristötyötä.
– Kosteikko on meidän tilan pieni panostuksemme siihen, että lähijärven laatu paranee, hän sanoo.
Koivulehdon kosteikko on toteutettu ei-tuotannollisella investointituella, ja sille on tehty kosteikkojen hoitosopimus. Henna Paija kertoo, että ilman hoitosopimuksesta maksettavaa tukea kosteikkoa ei pystyttäisi ylläpitämään. Molempia tukia maksetaan EU:n maaseuturahoituksesta.
Osaaminen ratkaisee kosteikon onnistumisen
Kokonjärven paikallistoimijat kertovat, että onnistuakseen kosteikkotyö vaatii osaavaa suunnittelua ja oikeanlaista tukea. Vesistökunnostuksissa kaikki alkaa valuma-aluesuunnittelusta, johon Kokonjärvellä saatiin ELY-keskuksen harkinnanvaraista vesienhoitoavustusta. Nykyään avustusta haetaan oman alueen elinvoimakeskuksesta.
Elinvoimakeskuksen vesienhoidon erityisasiantuntija Elina Sorvali korostaa, että kosteikko on valuma-alueensa ilmentymä, ja näin ollen aina yksilöllisesti suunniteltu ja rakennettu.
– Kosteikko toteutetaan suhteessa tavoitteisiin, maanomistajan tarpeisiin ja valuma-alueen ominaisuuksiin. Ratkaisut vaihtelevat sen mukaan, haetaanko hyötyä esimerkiksi pellon peruskuivatukseen, luonnon monimuotoisuuteen vai maisemaan, Sorvali sanoo.
Kokonjärvellä valuma-aluesuunnittelusta on vastannut Riistakeskuksen SOTKA-kosteikot-hankkeen projektipäällikkö ja erikoissuunnittelija Mikko Alhainen. Hän saa kosteikkokohteilla erityistä kiitosta monipuolisesta osaamisestaan.
Suunnittelijan paikallistuntemus sekä hänen kontaktinsa maanomistajiin ja kyky kuunnella heidän tarpeitaan ovat avainasemassa kosteikkotyössä onnistumiselle.
– Kun kysytään, millaista palvelua viljelijä tarvitsee, vastaus on selvä: tällaista Mikon kaltaista, totesi useampi viljelijä maastokohteilla.
Karnevaali-idea kasvoi tapahtumasarjaksi – ja tiedonkeruun lähteeksi
Elinvoimakeskusten ilmastoyksikön ja Maaseutuverkoston alkuun ideoimiin Kosteikkokarnevaaleihin innostui mukaan kaikkiaan seitsemän tapahtumakokonaisuutta eri puolilta Suomea. Yhteisenä tavoitteena oli esitellä onnistumisia ja lisätä samalla ymmärrystä kosteikkojen monista mahdollisuuksista. Kosteikko voi yhtä aikaa tukea monimuotoisuutta ja vesiensuojelua sekä edistää ilmastotavoitteita.
Kosteikkokarnevaaleilla on ollut myös kirkas tiedonkeruutavoite. Häme-Pirkanmaan tilaisuudessa järjestettiin iltapuhteena yhteiskehittämisen työpaja. Keskustelussa pohdittiin muun muassa, miten kosteikkojen toteutus voisi onnistua nykyistä sujuvammin, kuinka herätellä maanomistajia aiheeseen ja miten tukea kosteikkotyötä alueilla.
Karnevaalien yhteenveto on vielä edessä
Kosteikkokarnevaalien jälkilöylyt järjestetään 26.5.2026 webinaarissa, joka kokoaa yhteen opit ja yhteenvedot alueellisista tapahtumista ja suuntaa katsetta eteenpäin. Kosteikkoja nimittäin tarvitaan lisää. Yhteinen tekeminen, osaavat tekijät ja jaetut kokemukset vievät työtä eteenpäin – kaikissa ilmansuunnissa.
Lisätietoa
Kosteikkokarnevaalit 2026: jälkilöylyt (maaseutuverkosto.fi)
Kosteikko tekee hyvää – luonnolle, vedelle ja ihmisille (maaseutu.fi)
Valuma-aluesuunnittelu – (elinvoimakeskus.fi)
Rahoitusta kosteikoille
Ei-tuotannolliset investoinnit (maaseutu.fi)
Kosteikkojen hoitosopimus (ruokavirasto.fi)
