Lappeenrannan lentokentän lupiineille tehdään maankääntötemppu!
01.06.2026 15:31Priodiversity LIFE -hanke kokeilee Lappeenrannan lentokentällä uudenlaista keinoa lupiinien hillitsemiseksi. Myös useassa maaseuturahoitteisessa hankkeessa taistellaan kasvimaailman vieraslajeja vastaan.
Lappeenrannan lentokenttä on merkittävin uhanalaisten lajien keskittymä Kaakkois-Suomessa. Noin 135 hehtaarin keto- ja niittykompleksilta on tiedossa ainakin 117 uhanalaista tai silmälläpidettäväksi luokiteltua lajia. Joukossa on 32 erityisesti suojeltavaa paahde- ja perinneympäristöjen hyönteistä. Lentokentällä elää muun muassa kolme äärimmäisen uhanalaista kaskaslajia – paahde- ja nataponsikas sekä marunanaamiokas – joita ei ole tavattu mistään muualta Suomessa.
Lentokentän ympärille kietoutuu myös Lappeenrannan monimuotoisuuskeskittymä, jollaisia on etsitty Priodiversity LIFE -hankkeessa luonnonhoidon ja ennallistamisen kohdentamiseen. Laji- ja luontotyyppitietojen avulla Etelä-Karjalaan ja Kymenlaaksoon on hahmoteltu kaikkiaan 18 luonnon monimuotoisuuskeskittymää.
Koealoilla kokeillaan kahdenlaista käsittelyä
Lentokentän kedot ja niityt ovat hyvässä ja säännöllisessä hoidossa, mutta lajien ja luontoarvojen uhkana on kentälle levittäytyvä haitallinen vieraslaji, komealupiini. Se hiipi paikalle todennäköisesti vuonna 1998 valmistuneen kiitotien pidennyksen yhteydessä. Pahimmat lupiinipesäkkeet ovat uusilla alueilla kentän länsipäässä.
Moni turhautunut maanomistaja on ihmetellyt, miksei valtio osallistu lupiinien ja muiden haitallisten vieraslajien torjuntaan. Mutta nyt ainakin kokeillaan! Kentän lupiinin valtaamille maille on perustettu toukokuussa 12 koealaa, jotka kesäkuun puolivälissä vedetään sananmukaisesti rullalle pyöräkuormaajalla.
Lupiinin saastuttamia torjuntamaitahan riittää.
Sitä ennen on selvitetty jokaisen alan kasvillisuus, niin lupiinin runsaus kuin muutkin lajit. Näin pääsemme arvioimaan, voiko isommista ja jopa kaikenpeittävistä lupiinikasvustoista päästä eroon – tai edes jotenkin hillitä haittakasvin matkaa.
Koealoille on suunniteltu kahdenlaista käsittelyä, joko pelkkää pintamaan kuorintaa tai sen upottamista syvemmälle puhtaamman maakerroksen alle. Näin maaperän siemenpankkia pyritään hillitsemään kuskaamatta lupiinipitoisia ongelmamaita muualle.
Koealojen seurannat jatkuvat ainakin hankkeen loppuun eli vuoteen 2031 asti. Jos menetelmä vaikuttaa toimivalta, lupiinin saastuttamia torjuntamaitahan riittää. Pelkästään valtatie kuuden pientareilla on Imatran ja Kouvolan välillä yli 70 hehtaaria lupiinin turmelemaa ympäristöä.
Muita vieraslajeihin liittyviä hankkeita Kaakkois-Suomessa
Järvi-Suomessa etsitään jo toista kesää keinoja vieraslajien kuriin saamiseksi Kohti tehokkaampaa vieraslajien hallintaa -hankkeessa. Hanketta toteuttavat yhteistyössä Luonnonvarakeskus (Luke), Suomen ympäristökeskus (Syke), Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton (MTK) sekä Suomen luonnonsuojeluliiton Etelä-Karjalan piiri. EU:n maaseuturahoitus tulee Itä-Suomen elinvoimakeskuksen kautta. Lue lisää aiheesta mtk.fi-sivustolta.
Vieraslajit veks! -hankkeessa rakennetaan Etelä-Karjalaan sujuvat käytännöt ja kattava toimijaverkosto haitallisten vieraslajien torjunnan tehostamiseksi. Päätoteuttajana on Leader Länsi-Saimaa ry (Lappeenrannan seutu) ja hankekumppaneina ovat Leader Kärki ry (Imatran ja Parikkalan seutu) sekä Etelä-Karjalan maakuntaliitto. Hanke on saanut EU:n maaseuturahoitusta Kaakkois-Suomen elinvoimakeskukselta. Lue lisää aiheesta Kärki-Leaderin ja Leader Länsi-Saimaan sivuilta.
