Biologiset kasvinsuojeluaineet tuottivat lupaavia tuloksia

05.06.2026 13:33Lounais-Suomi, Satakunta, Yleinen

– Satakunta ja koko Lounais-Suomi ovat maamme keskeisimpiä viljelyalueita, ja merkittävä osa kotimaisista kasviksista tuotetaan täällä. Siksi vihannestuotannon turvaaminen ja tutkimustyö meidän olosuhteissamme on erityisen tärkeää, Pyhäjärvi-instituutin kehittämispäällikkö Sauli Jaakkola kertoo.

Ympäristön tilan parantamiseksi kasvinsuojeluaineiden käyttöön tulee uusia vähennystavoitteita. Kaikkien kasvitautien, rikkakasvien ja tuholaisten torjuntaan ei ole vielä olemassa kemiallista ratkaisua, ja lisäksi vakiintuneita tehoaineita poistuu käytöstä. Myös ilmastonmuutos haastaa viljelyolosuhteita ja lisää tuholaisten ja kasvitautien riskiä.

Nyt Pyhäjärvi-instituutti etsii uusia vaihtoehtoja kemiallisista, biologisista ja mekaanisista ratkaisuista. Kasvisten uudet kasvinsuojelumenetelmät -hanke toteutetaan yhteistyössä Apetitin kanssa.

– Apetitilla on mittava joukko kasvisten sopimustuottajia, joiden ansiosta meillä on selkeä käsitys tarpeista ja haasteista. Myös uusien menetelmien jalkauttaminen on tehokasta yhteistyömme ansiosta.

Testiviljelyä Räpin koetilalla

Pyhäjärvi-instituutti sai ensimmäisiä tuloksia kasvukaudella 2025 Säkylän Köyliössä Räpin koetilalla toteutetuista koeviljelyistä. Lantun taimipoltteen torjunnassa testattiin biologista Lalstop G46-valmistetta, jonka tulokset ovat olleet innostavia.

– Tulokset vastaavien aineiden käytöstä vaikuttavat lupaavilta. Voidaan jo nyt sanoa, että tietyissä oloissa nämä valmisteet toimivat. Tänä vuonna jatkamme valmisteen testaamista pinaatin viljelyssä, Jaakkola sanoo.

Biologisten torjunta-aineiden teho perustuu mikrobeihin, jotka puolustavat kasveja taudinaiheuttajilta. Aina olosuhteet eivät ole suotuisat mikrobeillekaan, minkä vuoksi kansainvälisiltä markkinoilta tulevien valmisteiden tehoa pitää tutkia paikallisissa olosuhteissa.

Jaakkola arvioi, että tulevaisuudessa biologiset valmisteet voisivat vakiintua osaksi kasvinsuojelukeinojen kirjoa.

– Biologiset kasvinsuojeluaineet ovat osa ratkaisua. Todennäköisesti tarvitsemme tulevaisuudessa tukun erilaisia menetelmiä ja keinoja, joilla korvataan tiettyjen tehoaineiden poistuminen. Näitä keinoja ovat uudet valmisteet, viljelykierto, kasvustorakenteet ja lajikkeiden jalostaminen.

Uusia menetelmiä ammennetaan maailmalta

Säkylän Köyliössä sijaitsevalla Räpin koetilalla on kokeiltu myös nestemäistä katetta, jonka avulla estetään rikkakasvien kasvua. Kate on alun perin Luonnonvarakeskuksen kehittämä ja siitä on saatu hyviä kokemuksia puistojen puuntaimien tyvelle kasvavien rikkojen torjunnassa.

– Lyhyellä aikajänteellä tämä ei ole ehkä laajemmin hyödynnettävä menetelmä vihannestuotannossa, sillä hinta näyttää korkealta. Sinänsä nestemäisenä levitettävä pyrolyysinestettä ja nollakuitua sisältävä kate tehoaa kyllä, mutta käyttökohteet ovat ensisijaisesti muualla kuin vihannespellolla, Jaakkola summaa.

Uusien menetelmien lisäksi hankkeessa on saatu koeviljelyn avulla arvokasta tietoa esimerkiksi porkkanan kasvinsuojelussa jo nykyisin käytössä olevasta Lentagran-valmisteesta. Kokeiden avulla selvitettiin optimaalisia levitysannoksia ja kuinka usein ainetta kannattaisi käyttää.

Hankkeessa on vielä tarkoitus muun muassa testata kameraohjatun kasvinsuojeluruiskun toimintaa ja kartoittaa uusia kasvinsuojelukeinoja maailmalta.

– Teemme laajan kirjallisuuskatsauksen, jonka pohjalta ammennamme maailmalta muita potentiaalisia menetelmiä kasvukauden 2027 kokeiluihin.