Virtalan tilalla ruoantuotanto, luonto ja eläinten hyvinvointi kulkevat rinnakkain

Eihän tämä ole kuin maailman tärkein ammatti, että pitää kai siitä pikkuisen ylpeä olla, että saa ihmisille ruokaa tuottaa

Ajatus kuvaa hyvin Virtalan tilan arkea. Saman suvun historia tilalla ulottuu 1860-luvulle asti, ja nykyisin tilalla kasvatetaan noin 60 emolehmää. Pellot ja karja ovat luomutuotannossa, ja tilan toimintaan kuuluu myös hunajantuotantoa.

Virtalan tila muistuttaa, että suomalaisilla maatiloilla tehdään joka päivä työtä, joka on koko yhteiskunnan kannalta välttämätöntä. Ruoantuotanto on paljon enemmän kuin elinkeino, se on osa huoltovarmuutta, maaseudun elinvoimaa ja sukupolvien yli jatkuvaa osaamista. Tätä työtä tehdään samalla vastuuta kantaen – pellosta, eläimistä ja ympäröivästä luonnosta huolehtien.

Luomu on arjen valinta

Virtalan tila on ollut luomussa vuodesta 2012 lähtien. Käytännössä se tarkoittaa, että pelloilla ei käytetä keinolannoitteita eikä kasvinsuojeluaineita, ja eläinten pitopaikat sekä hoito perustuvat luomutuotannon periaatteisiin.

Tilalla luomu, nurmi ja nautakarja muodostavat kokonaisuuden, joka sopii hyvin suomalaisiin oloihin. Monivuotiset nurmet sitovat hiiltä maaperään, vahvistavat pellon rakennetta ja tukevat vedenpidätyskykyä. Samalla nautakarja hyödyntää tehokkaasti sitä, mitä suomalainen luonto parhaiten tuottaa

– Ympäristötyö ei ole erillinen lisä, vaan osa jokapäiväistä työtä ja pitkäjänteistä tapaa tuottaa ruokaa kestävällä tavalla, huomauttaa tilan toinen yrittäjistä Mervi Metros.

Laidunnus hoitaa myös maisemaa

Eläinten hyvinvointi näkyy Virtalan tilalla käytännössä. Kaikki eläimet laiduntavat vähintään kolme kuukautta vuodessa, mikä tukee niiden lajityypillistä käyttäytymistä ja on olennainen osa luomutuotantoa.

Laidunnuksella on tilalla myös toinen tärkeä tehtävä. Yksi Virtalan laidunalueista on maakunnallisesti arvokas perinnebiotooppialue, jossa lehmät ovat laiduntaneet jo pitkään. Tällaiset alueet säilyvät avoimina ja monimuotoisina vain jatkuvan hoidon ansiosta, ja usein tärkein hoitomuoto on juuri laidunnus. Kun eläimet laiduntavat, ne eivät ainoastaan tuota ruokaa, vaan samalla ne hoitavat maisemaa ja ylläpitävät perinteisen maatalousympäristön lajistoa.

– Tässä on iät ja ajat lehmät laiduntanut ja tietynlainen kasvusto viihtyy sitten tämmöisellä alueella. Tätä eläimet joka kesä hoitaa laiduntamalla, kuvailee Mervi.

Pölyttäjät ovat osa tilan elinvoimaa

Virtalan tilalla luonnon monimuotoisuutta vahvistetaan myös mehiläistarhauksella, joka alkoi vuonna 2014. Pesät sijaitsevat omien luomupeltojen reunoilla, ja mehiläiset keräävät hunajaa muun muassa apilasta sekä luonnonkasveista, kuten horsmasta, villivadelmasta ja voikukasta.

Mehiläistarhaus on tilalla enemmän kuin sivuelinkeino. Se on arvokasta työtä pölyttäjien ja luonnon monimuotoisuuden hyväksi ja kertoo siitä, miten maatilan toiminta voi tukea ympäristöä monella tasolla.

Vaikuttavuutta, joka ulottuu pitkälle

Virtalan tilan tarina näyttää, että suomalaisilla maatiloilla tehdään paljon muutakin kuin tuotetaan ruokaa. Niissä vaalitaan maaperän kasvukuntoa, hoidetaan perinnemaisemia, tuetaan pölyttäjiä ja huolehditaan eläimistä tavalla, jolla on vaikutusta pitkälle tulevaisuuteen

Siksi maatilojen työ on vaikuttavaa. Se rakentaa kotimaisen ruoantuotannon jatkuvuutta, vahvistaa luonnon monimuotoisuutta ja pitää maaseutua elävänä. Virtalan tilalla nämä eivät ole erillisiä tavoitteita, vaan osa samaa työtä – työtä, josta saa syystäkin olla ylpeä.

Kyse ei ole yksittäisistä teoista, vaan kokonaisuudesta, jossa maatila toimii aktiivisena osana ympäristöä, ei sen kuormittajana.