Hukkakauran torjunta on viljelijätukien ehto

26.06.2026 09:34Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa

Ruokaviraston arvion mukaan hukkakaura aiheuttaa vuosittain jopa miljoonien eurojen tappiot muun muassa torjunnan kustannuksina ja sadon heikentyneenä laatuna. – Hukkakauran saastuttaman peltoalan osuus Pohjois-Suomen elinvoimakeskuksen alueella on noin neljä prosenttia. Saastuneiden peltojen osuus peltopinta-alasta on pysynyt lähes samanlaisena 2020–luvulla, toteaa Pohjois-Suomen elinvoimakeskuksen tarkastaja Anne Hakala.

Katso kartasta, miten hukkakaura on levinnyt Pohjois-Suomen alueelle: Hukkakaura (vieraslajit.fi)

Kuva. Hukkakauraa ohrapelossa.

Miten hukkakaura leviää ja miten sitä pyritään torjumaan?

Hukkakauraa voi tulla pelloille tarkastamattomien siementen joukossa. Lisäksi se leviää esimerkiksi tulvien ja eläinten mukana. Hukkakauran siemenet voivat säilyä itämiskykyisinä maassa vuosien ajan, ja yksikin kasvi voi saastuttaa koko lohkon. Jotta hukkakaura ei pääsisi leviämään, se on tärkeä tunnistaa ja kitkeä heti yksittäisetkin yksilöt.

Kuntien maaseutuelinkeinoviranomaiset ja elinvoimakeskuksen tarkastajat tekevät pelloilla vuosittain hukkakauratarkastuksia heinä-elokuun aikana. Jos tarkastuksessa löytyy hukkakauraa, tilalle annetaan toimintaohjeita hukkakauran torjumiseksi, ja havainnot tallennetaan hukkakaurarekisteriin. Jos peltolohko on voimakkaasti saastunut, tilalle tehdään torjuntasuunnitelma.

---

 – Elinvoimakeskus tekee hukkakauravalvontaa pelloilla tehtävien tarkastusten yhteydessä, ja myös erillistä hukkakauravalvontaa voidaan tehdä alueilla, joilla on tavattu runsaasti hukkakauraa, Anne Hakala kertoo.

---

Miten viljelijä voi torjua hukkakauraa?

On ensiarvoisen tärkeää, että viljelijä seuraa, mitä pelloilla tapahtuu. Hukkakaura tulee röyhylle heinäkuussa, minkä vuoksi heinäkuu onkin paras aika lähteä kierrokselle varmistamaan, ettei hukkakauraa ole omilla pelloilla.

Jos havaitset pellolla hukkakauraa, ilmoita havainnosta kunnan maaseutuviranomaiselle. Voit kitkeä yksittäiset yksilöt juurineen ehjään jätesäkkiin ja hävittää yksilöt polttamalla. Ensimmäisen havainnon jälkeen kitkentäkierros kannattaa tehdä viikon välein. Jos ensimmäiset yksilöt ehtivät tiputtaa siemenensä, ongelma voi olla seuraavana vuonna valtava.

Jos hukkakaura on päässyt leviämään, joudut turvautumaan kemialliseen torjuntaan. Hukkakauraruiskutukset täytyy tehdä oikea-aikaisesti eli ennen kuin hukkakaura on röyhyllä. Kemiallista torjuntaa on lisäksi aina täydennettävä kitkentäkierroksilla noin 2–3 viikon välein.

Voit torjua hukkakauraa myös viljelyteknisillä toimenpiteillä, kuten kasvivalinnoilla. Esimerkiksi monivuotinen nurmi on tehokas hukkakauran torjunnassa, jos kasvusto niitetään ennen kuin hukkakaura tulee röyhylle. Sen sijaan kauraa ei voi viljellä, jos lohkolla on esiintynyt hukkakauraa, sillä kaurapellosta hukkakauraa ei enää havaitse.

Lue lisää hukkakaurasta Ruokaviraston sivulta: Hukkakaura (ruokavirasto.fi)

Lue tarkemmin ohjeita hukkakauran torjuntaan:

• Estä hukkakauraa leviämästä (pdf)
• Hukkakauran torjunta (ruokavirasto.fi)

Kun hukkakaura on saatu lohkolta hävitettyä, voit tilata kunnan maaseutupalveluista hukkakaurattomuustarkastuksen. Tarkastus tehdään kahtena peräkkäisenä vuonna. Jos hukkakauraa ei enää havaita, lohko vapautuu hukkakaurarekisteristä.

Muita haitallisia vieraslajeja

Hukkakauran lisäksi pelloilla leviäviä vieraslajeiksi luokiteltuja rikkakasveja ovat muun muassa rikkakananhirssi ja viherpantaheinä. Ne ovat erittäin haitallisia rikkakasveja ja voivat pahimmillaan vallata koko peltolohkon. Rikkakananhirssi ja viherpantaheinä ovat levinneet viime vuosina laajasti Suomessa, sillä kuumat kesät suosivat molempia lajeja.

Luonnonvarakeskuksen mukaan rikkakananhirssin siementen itävyys häviää oikein tehdyssä nurmisäilörehussa. Rikkakananhirssi ei ole myrkyllinen eläimille, joten säilörehuksi tehtynä kasvustoa voidaan hyödyntää turvallisesti. Rikkakananhirssinkin torjunnassa on tärkeää kasvin varhainen tunnistaminen ja poistaminen.

Haitallisten vieraslajien siemeniä on havaittu esimerkiksi linnuille tarkoitetuissa siemenseoksissa, riistan ruokintaan käytettävän maissin seassa sekä myös ulkomaista alkuperää olevissa maisema- ja niittykasviseoksissa ja nurmikasvierissä. Siksi muidenkin kuin viljelijöiden on syytä tarkkailla kasvimaita sekä lintujen ja riistan ruokintapaikkoja, ja poistaa havaittaessa kasvi.

Lue lisää muista haitallisista vieraslajeista Ruokaviraston sivuilta:

• Havaitse ja torju rikkakananhirssi ja viherpantaheinä ajoissa (ruokavirasto.fi)
• Rikkakananhirssi ja viherpantaheinä yleistymässä rikkakasveina – katso tunnistuskuvat (ruokavirasto.fi)
• Blogi: Rikkakananhirssin itävyys hävisi nurmisäilörehussa (ruokavirasto.fi)
• Arkipäivän teot (ruokavirasto.fi)

Lisätietoja tarvittaessa:

Tarkastaja Anne Hakala, Pohjois-Suomen elinvoimakeskus,
anne.hakala@elinvoimakeskus.fi,
puh. +358 295 038 020