Elämyksistä vetovoimaa – Nimisuojatuotteet matkailun voimavarana Itä-Suomessa

Ideoiden yhteiskehittämistä

Ideariihipäivän keittiötyöpajan tuotoksista kerrottiin aiemmin Taste Savo -verkoston julkaisussa: https://tastesavo.fi/ajankohtaista/perinne-ei-ole-historiaa-se-on-mahdollisuus.

Toinen päivän työpajoista “Elämyksistä vetovoimaa alueelle” keskittyi siihen, miten ruoka, tarinat ja matkailu voidaan yhdistää vetovoimaisiksi kokemuksiksi. Työpajaa fasilitoi ruokamatkailun asiantuntija Opri Laamanen Haaga-Helia ammattikorkeakoulusta. Työpajassa tuotettiin konkreettisia konsepteja ja oivalluksia, joita voidaan parhaimmillaan hyödyntää suoraan aluekehittämisessä ja yritystoiminnassa.

Nimisuojatuotteet elämyksen ytimeen

Työpajan keskeinen viesti oli selkeä: nimisuojatuotteet eivät ole vain raaka-aineita tai valmiita tuotteita – ne ovat tarinoita, kokemuksia ja syitä matkustaa.

Keskusteluissa korostui, että parhaimmillaan nimisuojatuote ei jää sivurooliin, vaan toimii koko elämyksen ytimenä. Ruoka yhdistyy luontevasti paikkaan, historiaan ja ihmisiin, ja näin syntyy kokonaisuus, joka puhuttelee matkailijaa syvemmin.

Työpajassa ideointi oli vilkasti ja sen anti oli monipuolista. Uusia avauksia, joissa nimisuojatuotteet löysivät paikkansa osana elämyksiä, syntyi useita.

Elämykset syntyvät osallistumisesta

Yhteinen tekijä työpajassa syntyneille konsepteille oli osallistavuus. Elämyksissä matkailija ei ole pelkkä kuluttaja, vaan aktiivinen tekijä: hän kalastaa, valmistaa ruokaa, poimii marjoja tai oppii perinteisiä valmistustapoja. Aktiivinen osallistuminen synnyttää muistijälkiä, joita pelkkä passiivinen kokemus ei tuota. Samalla voi syntyä konkreettinen muistoesine eli itse tehty tuote tai resepti mukaan vietäväksi.

Esimerkiksi kalakukkoon pohjautuvassa konseptissa matkailija viettää päivän järvellä: Aamulla hän kalastaa, päivällä valmistaa opastetusti kalakukon, minkä jälkeen ruokailee yhdessä muiden matkailijoiden kanssa herkutellen järven antimilla, ja illalla nauttii saunasta ja luonnon rauhasta. Elämyksen arvolupaus rakentuu aitoudesta, luonnonläheisyydestä ja osallistumisesta. Näissä kokemuksissa ruoan alkuperä konkretisoituu kädestä pitäen.

Vastaavasti nimisuojattu Yläsavolainen muurinpohjalettu muuntuu osallistavaksi työpajaksi, jossa valmistus tapahtuu avoimen tulen äärellä ja tarinat vievät osallistujan sodanjälkeiseen historiaan ja paikalliseen kulttuuriin.

Mansikka, maatilat ja moniaistinen kokemus

Suonenjoen mansikkaan liittyvä konsepti havainnollistaa hyvin, miten nimisuojatuote voidaan jalostaa monipuoliseksi matkailutuotteeksi. Pelkkä mansikan maistaminen ei riitä tuottamaan muistiin jäävää kokemusta, vaan elämykseen voidaan liittää tilavierailu, jossa vieralija kuulee tarinoita Suonenjoen mansikan 110-vuotisesta viljelyhistoriasta, pääsee itse poimimaan mansikoita ja maistelemaan eri lajikkeita sekä kokeilemaan mansikan jalostamista nautittavaksi tuotteeksi vaikkapa jäätelötyöpajassa. Sisältö kannattaa myös suunnata lapsille, jotka voivat innostaa koko perheen mansikkatilavierailulle.

Tavoitteena on kokonaisvaltainen aistielämys, jossa maku, tekeminen ja Suonenjoen mansikan tarina nivoutuvat yhteen. Samalla huomioidaan selkeästi määritellyt kohderyhmät, kuten lapsiperheet ja kansainväliset ruokamatkailijat. Tämä konsepti-idea tukee Suonenjoen mansikka -matkailutuotteiden kaupallistamista koko nimisuojatuotteen viljelyalueelle.

Näkyvyys ja myyntikanavat ratkaisevat

Vaikka ideat olivat lupaavia, työpajassa tunnistettiin myös kehittämisen seuraavat askeleet. Kun konsepteista rakennetaan myytäviä tuotteita, on kiinnitettävä huomiota erityisesti seuraaviin tekijöihin:

• Tarinallisuus – selkeä ja kiinnostava tarina sitoo kokemuksen yhteen.
• Toteutettavuus – resurssit, aikataulut ja käytännön järjestelyt.
• Kohderyhmälähtöisyys – kenelle tuote on suunnattu ja miksi.
• Selkeät palvelupaketit – helposti ostettavat ja ymmärrettävät kokonaisuudet.

Lisäksi todettiin, että yksittäisistä tuotteista kannattaa rakentaa laajempia kokonaisuuksia, kuten ruokareittejä – esimerkiksi useita nimisuojatuotteita yhdistäviä makumatkareittejä.

Silti hyväkään tuote ei riitä ilman oikeita myynti- ja markkinointikanavia. Työpajassa nousivat esiin verkkokaupan kautta myytävät ja varattavat palvelut, kansainväliset alustat (esim. GetYourGuide, Viator) sekä sosiaalisen median hyödyntäminen ja visuaalinen markkinointi. Helppo ostettavuus, selkeä ennakkoinformaatio ja aktiivinen viestintä nähtiin keskeisinä ruokamatkailupalveluiden menestystekijöinä.

Rohkeasti kehittämään

Työpajan vahva viesti oli innostava: ideat ovat vasta alku, ja niitä kannattaa kehittää rohkeasti eteenpäin. Samoja konsepteja voidaan soveltaa eri tuotteisiin ja eri alueille, ja ensimmäisiä versioita kannattaa pilotoida käytännössä.

Nimisuojatuotteet tarjoavat Itä-Suomelle merkittävän mahdollisuuden, joka ei rajoitu vain kyseisiin ruokatuotteisiin, vaan tuottaa elämyksiä, jotka yhdistävät matkailun, kulttuurin ja paikallisen identiteetin. Kun tarinat tuodaan eläväksi ja matkailija otetaan mukaan tekemään, syntyy jotakin ainutlaatuista: kokemus, joka maistuu, tuntuu ja muistetaan pitkään.

Elämyksistä vetovoimaa alueelle -työpaja järjestettiin osana Itä-Suomen nimisuojatuotteet – Tarinoista tuloksiin ideariihipäivää, jonka järjestivät yhteistyössä Pohjois-Savon liitto, Europe Direct Kuopio, Suonenjoen mansikka – Nimisuoja tunnetuksi -hanke ja Nimisuoja tutuksi Ylä-Savossa -hanke.

Kirjoittaja Jenni Lappi työskentelee Suonenjoen mansikka – Nimisuoja tunnetuksi -hankkeessa, joka saa EU-osarahoitusta Itä-Suomen Elinvoimakeskukselta, maaseuturahoituksesta.

Jenni Lappi, projektipäällikkö