Puujärvellä tartuttiin sinileväongelmaan – fosforisieppari pysäyttää ravinteita ennen järveä

17.06.2026 11:06Uusimaa

Karjalohjan Puujärvellä paikalliset ryhtyivät toimeen, kun sinilevätilanne paheni vuosi vuodelta. Sinileväongelmaa lähdettiin ratkaisemaan fosforisiepparin avulla, joka vähentää järveen päätyvää ravinnekuormitusta ilman ulkopuolista energiaa. Hanke toteutui paikallisen aktiivisuuden, yhteistyön ja EU:n maaseuturahoituksen avulla.

Puujärvi on monelle alueen asukkaalle tärkeä paikka. Kirkasvetinen järvi houkuttelee kesäisin uimaan, mökkeilemään ja viettämään aikaa veden äärellä. Rannoilla on runsaasti vapaa-ajan asutusta, jonkin verran ympärivuotista asutusta sekä muuta paikallista toimintaa.

Järven tilan heikkeneminen ei jäänyt huomaamatta, ja asialle haluttiin tehdä jotain. Puujärvellä on tehty vesiensuojelutyötä jo ennen fosforisiepparia. Luhjunojaan, joka on merkittävin Puujärveen laskeva oja, on rakennettu muun muassa Satakielikosteikko Ykkösakseli ry:n rahoituksella vuonna 2021. Useista laskeutusaltaista ja muista vesiensuojelutoimenpiteistä huolimatta sinilevää esiintyi useana vuonna runsaasti.

— Sinilevän esiintyminen on ollut useana vuotena runsasta, mutta erityisesti vuosi 2022 on jäänyt mieleen, sillä tilanne oli hyvin paha, muistelee Puujärven vesiensuojeluyhdistyksen Kalle Dahlberg.

Tilanne vahvisti käsitystä siitä, että aiempien toimien rinnalle tarvittiin uusia ratkaisuja. Huomio kääntyi fosforikuormitukseen, sillä fosfori on yksi keskeisistä tekijöistä vesistöjen rehevöitymisessä ja sinileväkukintojen taustalla.

Ratkaisu sijoitettiin sinne, mistä kuormitusta tulee

Puujärvellä ratkaisuksi valittiin fosforisieppari ja laskeutusallas. Hankkeen toteuttajana toimi Puujärven vesiensuojeluyhdistys. Fosforisieppari sijoitettiin Luhjunojaan, joka kuljettaa vettä järveen ja on merkittävä valumareitti Puujärven kannalta.

 

Fosforisieppari on käytännössä siilo, johon lisätään enintään 2 000 kiloa ryynimäistä ferrisulfaattia. Siilon pohjalla on muovinen ” sukka”, jonka kärki on vedessä. Sen kautta ferrisulfaatti liukenee vähitellen ojaveteen. Vedessä ferrisulfaatti reagoi fosforin kanssa ja muodostaa hiutaleita, jotka laskeutuvat laskeutusaltaan pohjalle ennen kuin vesi jatkaa matkaansa Puujärveen.

Menetelmän vahvuus on sen yksinkertaisuus. Laite ei tarvitse sähköä tai muuta ulkopuolista energiaa toimiakseen.

— Laite toimii täysin ilman ulkopuolista energiaa. Täytyy vain pitää huolta, että siilossa on ferrisulfaattia, Dahlberg kertoo.

Fosforisiepparin rakentaminen alkoi helmikuussa 2025, ja se valmistui kesällä 2025. Vaikka laite on ollut käytössä vasta lyhyen aikaa, ensimmäiset mittaustulokset antavat rohkaisevia viitteitä.

— Konkreettista vaikutusta Puujärvessä ei vielä voi nähdä, mutta mittaukset osoittavat, että Luhjunojasta tulevan veden fosforipitoisuus on alentunut, kertoo Dahlberg.

Hyväntekeväisyyskonsertit ja EU:n maaseuturahoitus mahdollistivat siepparin rakentamisen

Puujärven fosforisiepparin taustalla on vahva paikallinen tahto. Hanketta rahoitettiin muun muassa Puujärvipäivän yhteydessä järjestettyjen hyväntekeväisyyskonserttien tuotoilla. Konserteissa esiintyivät vuosien varrella tunnetut artistit, kuten Sami Yaffa, Paleface ja Tuure Kilpeläinen. Konsertit keräsivät runsaasti yleisöä, ja tuotot mahdollistivat hankkeen toteuttamisen.

Paikallinen varainhankinta loi pohjaa hankkeen toteuttamiselle, mutta ratkaisevan tärkeä merkitys oli Uudenmaan elinvoimakeskuksen myöntämällä EU:n maaseuturahaston rahoituksella. Hankkeen kokonaiskustannukset olivat noin 34 000 euroa, josta julkista rahoitusta on noin 27 000 euroa.

— EU:n osarahoituksen rooli oli hyvin merkittävä. Ilman tätä rahoitusta olisimme tuskin uskaltaneet lähteä toteuttamaan hanketta, kertoo Dahlberg.

 

Rahoitushakemuksen tekeminen ei ollut kaikilta osin yksinkertaista. Hankkeissa tuki maksetaan aina jälkikäteen toteutuneiden kulujen mukaan, mikä vaatii yhdistykseltä tarkkaa suunnittelua ja ennakointia.

— Rahoitushakemuksen tekeminen oli välillä hieman hankalaa, mutta onneksi projektiryhmässämme oli jäseniä, joilla oli aikaisempaa kokemusta, Dahlberg mainitsee.

Paikallinen yhteistyö ratkaisi käytännön toteutuksen

Fosforisiepparin kaltaisessa hankkeessa onnistuminen ei riipu vain hyvästä ideasta. Tarvitaan myös sopiva paikka, maanomistajien suostumus, käytännön osaajia ja toimiva toteutus.

Puujärvellä nämä palaset loksahtivat kohdalleen. Maanomistaja suhtautui myönteisesti siihen, että sieppari sijoitettiin hänen mailleen. Paikallinen kaivuu-urakoitsija toteutti maanrakennustyöt ammattitaitoisesti, ja laitetoimittaja toimitti fosforisiepparin sovitusti ja ajallaan.

Yhteistyön merkitys korostuu erityisesti paikallisessa ympäristötyössä, jossa tavoitteet ovat yhteisiä, mutta toteutus vaatii monen osapuolen panosta.

— Vesiensuojelutyö mielletään tärkeäksi, mutta se vaatii paljon työtä ja aktiivisuutta, Dahlberg kertoo.

Puujärven tapauksessa juuri paikallinen aktiivisuus oli ratkaisevaa. Järven tila koettiin yhteiseksi asiaksi, jonka eteen haluttiin tehdä konkreettisia toimia.

Ensimmäiset havainnot rohkaisevat jatkamaan

Fosforisieppari ei ratkaise vesistön tilaa yhdessä yössä. Vaikutukset näkyvät järvessä hitaasti, ja kokonaisuutta on seurattava mittauksilla ja pitkäjänteisellä tarkkailulla. Puujärvellä ensimmäiset tulokset ovat kuitenkin lupaavia: Luhjunojasta tulevan veden fosforipitoisuus on mittausten perusteella alentunut.

Se on tärkeä havainto, sillä fosforisiepparin idea perustuu juuri siihen, että ravinnekuormitusta vähennetään ennen kuin se ehtii järveen asti.

Hankkeesta saatu oppi on selkeä: vesiensuojelussa kannattaa lähteä liikkeelle siitä, mistä kuormitus todellisuudessa tulee. Kun kuormituksen lähde tunnetaan, toimenpiteet voidaan kohdistaa vaikuttavammin.

— Kannattaa selvittää, mistä fosforia valuu vesistöön ja valita asennuspaikka sen mukaan, kannustaa Dahlberg.

Puujärven fosforisieppari on esimerkki ratkaisusta, jossa paikallinen huoli muuttui konkreettiseksi ympäristöteoksi. Se osoittaa, että pieneltäkin vaikuttava rakenne voi olla osa suurempaa muutosta, kun sen taustalla on tietoa, yhteistyötä ja pitkäjänteistä sitoutumista.

Uudenmaan elinvoimakeskuksen kautta on mahdollista saada EU:n maaseuturahoitusta vastaaviin vesiensuojeluhankkeisiin. Vuonna 2026 rahoitusta on myönnettävissä noin 350 000 euroa yleishyödyllisiin ympäristö- ja ilmastoinvestointeihin. Mikäli haluat lisätietoja rahoituksesta, ota yhteyttä Uudenmaan elinvoimakeskuksen asiantuntijoihin.