Lounais-Suomessa ollaan siirtymässä viljoista muihin kasveihin
25.06.2026 09:19Lounais-Suomea on aina pidetty Suomen vilja-aittana, mutta nyt pelloilla näkyy selkeä siirtymä viljoista myös muihin kasveihin – erityisesti maanparannus- ja saneerauskasveihin, kerääjäkasveihin, viherlannoitusnurmiin sekä valkuaiskasveihin.
Viljelijät ovat nyt jättäneet vuoden 2026 peltotukihakemuksensa. Lounais-Suomen viljelyaloissa näkyy selviä muutoksia vuoteen 2025 verrattuna. Suurin yksittäinen pudotus on syysvehnässä, jonka pinta-ala laski 30 177 hehtaarista 20 312 hehtaariin eli 33 prosenttia. Rukiin ala supistui 7 731 hehtaarista 5 545 hehtaariin eli 28 prosenttia. Muissa viljoissa lasku on maltillisempaa. Kevätvehnä väheni 2 prosenttia, ohra 3 prosenttia ja kaura 5 prosenttia.
Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen maaseutuyksikön päällikkö Antti Jaatinen arvioi, että muutosten taustalla on useita tekijöitä.
– Syysvehnän ja rukiin pinta-aloissa on aikaisemminkin ollut merkittävää vuosittaista vaihtelua, mutta tällä kertaa kaikkien viljojen pinta-alat näyttävät laskeneen. Viljelijöiden päätöksiin ovat voineet vaikuttaa esimerkiksi sääolosuhteet, kannattavuushaasteet ja tukipolitiikan muutokset.
Syksyn 2025 sateisuus hidasti sadonkorjuuta ja lyhensi syysviljojen kylvöön sopivaa aikaa. Samaan aikaan viljan alhainen hintataso heikensi viljelijöiden kiinnostusta syyskylvöihin. Tämä selittää osaltaan sitä, miksi laskua näkyy voimakkaimmin juuri syyskylvöisissä viljoissa.
Suurin kasvu näkyy maanparannus- ja saneerauskasveissa
Maanparannus- ja saneerauskasvien pinta-ala kasvoi 3 351 hehtaarista 11 242 hehtaariin eli 235 prosenttia. Kasvua voivat selittää viljelykierron tarve ja halu parantaa maan kasvukuntoa, mutta myös tukipolitiikka.
– Maanparannus- ja saneerauskasvien tukitasoa nostettiin 190 eurosta 223 euroon hehtaarilta. Lisäksi tukiehtoja muutettiin niin, että apila tuli mukaan maanparannus- ja saneerauskasvien joukkoon, Jaatinen kommentoi.
Härkäpavun pinta-ala nousi 2 717 hehtaarista 3 726 hehtaariin eli 37 prosenttia ja herneen pinta-ala 10 553 hehtaarista 12 520 hehtaariin eli 19 prosenttia. Perunan kokonaisala kasvoi 9 prosenttia ja rypsin ja rapsin yhteenlaskettu pinta-ala 2 prosenttia.
– Härkäpavun, herneen ja perunan pinta-alojen kasvu kertoo siitä, että viljelijät panostavat lounaissuomalaisiin vahvuuksiin, Jaatinen sanoo.
Ympäristötoimenpiteissä kasvua
Ympäristötoimenpiteissä kasvu näkyi maanparannus- ja saneerauskasvien lisäksi viherlannoitusnurmissa ja suojavyöhykkeissä. Viherlannoitusnurmen haettu ala nousi 2 277 hehtaarista 4 110 hehtaariin eli 81 prosenttia. Suojavyöhykkeiden ala kasvoi 4 338 hehtaarista 5 881 hehtaariin eli 36 prosenttia. Kerääjäkasvien ala kasvoi 35 638 hehtaarista 41 578 hehtaariin eli 17 prosenttia. Luonnonhoitonurmen ala pysyi sen sijaan lähes ennallaan. Sitä on nyt Lounais-Suomessa 20 360 hehtaaria.
Tukitasojen muutokset ovat yksi mahdollinen selittäjä etenkin niissä toimenpiteissä, joissa pinta-ala kasvoi selvästi. Viherlannoitusnurmen tukitaso nousi 80 eurosta 100 euroon hehtaarilta, suojavyöhykkeiden 350 eurosta 430 euroon hehtaarilta ja turvepeltojen nurmien 100 eurosta 200 euroon hehtaarilta.
– On kuitenkin huomattava, että pinta-alamuutoksiin vaikuttavat myös markkinatilanne, lohkojen soveltuvuus, viljelykierron suunnittelu ja kasvukauden olosuhteet. Esimerkiksi monimuotoisuuskasvien pinta-ala pysyi lähes ennallaan, vaikka tukitaso laski 270 eurosta 210 euroon hehtaarilta, Jaatinen sanoo.
Luonnonmukainen tuotanto kasvussa
Tavallisten luomukasvien pinta-ala nousi 42 460 hehtaarista 43 580 hehtaariin eli 3 prosenttia. Luomun kotieläinkorotuksen piirissä oleva pinta-ala kasvoi 16 766 hehtaarista 19 486 hehtaariin eli 16 prosenttia. Luomun avomaan vihannesten pinta-ala nousi 49 hehtaarista 62 hehtaariin eli 27 prosenttia.
Myös luomun tukitasot nousivat vuodelle 2026. Luomun peltokasvien ja kasvintuotannon tukitaso nousi 160 eurosta 184 euroon hehtaarilta ja kotieläintuotannon korotus 130 eurosta 150 euroon hehtaarilta. Avomaan vihannesten tukitaso nousi 590 eurosta 679 euroon hehtaarilta.
Maatalousluonnon ja maiseman hoitosopimuksissa pientä laskua
Maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoitosopimuksissa pinta-ala pysyi lähes edellisvuoden tasolla. Muiden sopimusalueiden pinta-ala väheni 2 899 hehtaarista 2 836 hehtaariin. Valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaiden perinnebiotooppien pinta-ala väheni 2 928 hehtaarista 2 907 hehtaariin. Tukitaso nousi muilla sopimusalueilla 460 eurosta 550 euroon hehtaarilta ja arvokkailla perinnebiotoopeilla 610 eurosta 650 euroon hehtaarilta.
Haetut alat eivät ole lopullisia
Viljelijöiden tukihakemuksella ilmoittamat pinta-alat eivät ole vielä lopullisia tukikelpoisia pinta-aloja. Viljelijät voivat tehdä muutoksia tukihakemuksiinsa 1. lokakuuta saakka. Lisäksi luvut voivat muuttua tukikelpoisuuden tarkastelun ja valvontojen perusteella.
Lisätiedot:
Antti Jaatinen, maaseutuyksikön päällikkö
Lounais-Suomen elinvoimakeskus
