Keski-Suomen luomuala on säilynyt vakaana

22.06.2026 08:15Keski-Suomi

Peltotukien haku kuluvan vuoden osalta päättyi kesäkuun alkupuolella. Sen tietojen perusteella myös luomutilojen määrä Keski-Suomessa lisääntyi hieman tänä vuonna ja nousi 150:een. Luomutilojen lukumäärä kasvoi, kun uuden luomusitoumuksen tehneitä tiloja oli useampia kuin luomusta luopuvia. Luomusitoumus tehdään viideksi vuodeksi kerrallaan.

Luomutilojen määrä sekä Keski-Suomessa että koko maassa on vähentynyt vuodesta 2020 lähtien. Keski-Suomen elinvoimakeskuksen asiantuntija Kari Alatalo toteaa, että maakunnan luomuala on pysynyt vakaana, koska lopettaneet luomutilat ovat vuokranneet tai myyneet peltonsa jatkaville luomutiloille.

– Tänä vuonna luomutilojen määrä näyttää kehittyvän Keski-Suomessa vähän eri suuntaan kuin valtakunnallisesti, sillä ennakkotietojen mukaan koko Suomen osalta luomutilojen määrä vähenee yhä, Alatalo huomauttaa.

Tukihaun tietojen mukaan koko Suomessa luomupeltoalaa on yhteensä noin 305 000 hehtaaria ja luomutiloja vähän yli 3 800.

Luomupelloilla ei käytetä keinolannoitteita eikä kemiallisia torjunta-aineita, vaan ravinteista ja kasvinsuojelusta huolehditaan mm. viljelykierrolla, suosimalla typpeä sitovia palkokasveja sekä kylvämällä ns. houkutuskasveja. Luomueläinten hyvinvointia varmistetaan mm. laiduntamalla ja lajityypillisellä ruokinnalla.

Maahin Tilan haikuista tulee luomunautoja

Yksi luomuviljelyyn tänä vuonna Keski-Suomessa siirtyvistä tiloista on Maahin Tila Jyväskylän Korpilahdella. Nina ja Jukka Rekolan maatilalla kasvatetaan ylämaankarjaa eli haikkuja, ja peltoa on noin 80 hehtaaria. Tilan päätuotantosuunta on kasvinviljely, urakointi ja pienimuotoinen lihantuotanto: liha menee suoramyyntinä lähialueen kuluttajille.

Maahin Tila on ollut nykyisen viljelijäparin hoidossa vuodesta 2017 lähtien, ja haikkuja tilalla on ollut neljä vuotta. Tänä keväänä sekä pellot että 30 naudan karja päätettiin siirtää luomutuotantoon.

Rekolat kertovat, että yksi päätökseen vaikuttaneista tekijöistä oli luomutukien tason nousu vuodenvaihteessa, mutta muitakin syitä löytyi, kuten naapurustossa sijaitsevien luomutilojen kannustava esimerkki.

– Ja kun olen harrastanut viljelyä käytännössä jo 30 vuotta, niin vähän jotain uutta pitää kokeilla ja katsoa mitä siitä tulee. Lisäksi tavanomaisen viljelyn tuotantokustannukset ovat nousseet, mutta se ei ole näkynyt viljan hinnoissa, Jukka Rekola toteaa.

Nina Rekola kehuu ProAgrian järjestämiä luomukursseja todella hyödyllisiksi ja informatiivisiksi. Hän odottaa peltojen kasvukunnon kohenevan luomussa käytettävän viljelykierron myötä.

– Siirtymäkaudella kaikki lohkot ovat nurmella, ja kahden vuoden päästä laitetaan osa viljalle. Olemme kylväneet myös huomattavasti enemmän pellonparannuskasveja, nyt kun siihen on siirtymäkauden kautta ollut parempi mahdollisuus, hän kertoo.

Yli kolmasosa maakunnan luomutiloista on eläintiloja

Keski-Suomessa luomun osuus kaikesta peltoalasta on 12 %, ja kaikista maatiloista luomutiloja on kuusi prosenttia. Luomutilojen keskikoko maakunnassa on 75 hehtaaria, kun kaikkien keskisuomalaisten tilojen keskikoko on alle 40 hehtaaria.

Kari Alatalo Keski-Suomen elinvoimakeskuksesta kertoo, että luomupeltojen lisäksi Keski-Suomessa on noin 550 hehtaaria pellon ulkopuolista luomualaa, jolla laidunnetaan nautoja ja lampaita.

– Yli kolmasosa Keski-Suomen luomutiloista on kotieläintiloja, ja valtaosa niistä tuottaa naudanlihaa. Luomulammastiloja maakunnassa on viisi, mutta luomumaitotiloja vain yksi, hän taustoittaa.

Luomumehiläispesien ja siten myös luomuhunajantuotannon osalta Keski-Suomi on maan johtavia alueita. Pesät kuuluvat muutamalle eri luomutilalle.

Keski-Suomen luomupelloista yli puolet tuottaa rehunurmea, ja toiseksi eniten alaa on kauralla. Pienillä aloilla viljellään mm. luomutattaria, -kevätrypsiä sekä luomumustaherukkaa ja -mansikkaa sekä todellisia erikoisuuksia kuten luomupensasmustikkaa ja -hunajamarjaa.