CLLD-tulevaisuusleiri: Paikallisilla yhteisöillä on ideoita ja keinoja ratkaista viheliäisiä haasteita

Yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen CLLD**-tulevaisuusleirillä kesäkuun alussa työstettiin ehdotusta tulevaan NRP-suunnitelmaan.

Tulevaisuusleirillä pohdittiin paikallisen kehittämisen tarpeita ja mahdollisuuksia

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen eli Leader-toiminta on paikkalähtöistä politiikkaa, jota EU:ssa on kehitetty ja koeteltu jo 35 vuotta. Euroopan komission ehdotukset tulevalle rahoituskaudelle mahdollistavat entistä vahvemman ja laaja-alaisemman paikallisen kehittämisen.

Paikallisen kehittämisen leirillä näitä tarpeita ja mahdollisuuksia pohdittiin 35 hengen porukalla eri ministeriöiden, alue- ja paikallishallinnon, kansalaisyhteiskunnan toimijoiden, tutkijoiden ja Leader-ryhmien kesken.

Muutoksia ilmassa – miten Leader-toiminta vastaa?

Tällä kertaa ilmassa on muutosta aiempia rahoituskausien vaihteita enemmän. EU:n rahasto- ja ohjelmarakennetta ollaan muuttamassa merkittävästi, kokoamalla sitä yhdeksi isoksi kokonaisuudeksi. Myös politiikan tarpeet ja haasteet ovat aiempaa perustavanlaatuisempia. Leirillä oli vahva tunne siitä, että näistä viheliäisistä haasteista ei voida selvitä ilman vahvaa paikallisyhteisöjen osallistumista ja sen tukemista. Leader-toimintatapa tuo varautumiseen, henkisen kriisinkestävyyden vahvistamiseen ja kansalaistoimijoiden ja julkisen sektorin rajapintaan pysyvyyttä, yhteistyörakenteita ja resursseja.

Leirillä nähtiin, että yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen tulee ohjelmoida kumppanuussuunnitelmaan vahvana kokonaisuutena ja mieluiten omana lukunaan.

Maaseudulla – ja kaupungeissa myös?

Suomessa on 53 Leader-ryhmää, jotka kattavat 99 prosenttia Suomen pinta-alasta. Kaikilla alueilla tulisi jatkossakin olla mahdollisuus olla mukana Leader-toiminnassa, jos ne katsovat sen tarpeelliseksi.

Toimintatapa mahdollistaisi myös nykyistä kattavammin yhdennetyn aluekehittämisen yli kaupunki-maaseutu-rajojen. Huolta ja jännitettä ilmassa on kuitenkin siitä, riittääkö tuleva rahoituskehys kaikkien alueiden mukana pitämiseen. Tämä tulee olemaan kansallinen valinta ja päätös, sillä vaikka Leader-toimintatapa säilyy jäsenmaille pakollisena, niin siihen ei ole korvamerkitty erikseen rahoitusta. Suurin tarve yhteisölähtöiselle paikalliselle kehittämiselle on maaseutualueilla, joilla toimijoita ja resursseja on varsinkin suuria kaupunkeja vähemmän.

Suomessa Leader-toiminnan julkisesta rahoituksesta 20 prosenttia on perinteisesti tullut alueen kunnilta, ja tätä pidetään hyvänä edelleen. Leader-ryhmät tarjoavat toimintaa, neuvontaa ja rahoitusta oman alueensa parhaaksi, ja toiminnan menestyksekäs pyörittäminen on vaativaa työtä. Rahoitusta tulisi kaikilla alueilla olla niin iso potti, että se mahdollistaisi vähintään kahden henkilön palkkaamisen.

Paikallinen kehittäminen esimerkkinä kumppanuudesta, yhteistyöstä ja verkostoitumisesta

Tulevaisuusleirin johtopäätöksenä todettiin, että paikalliseen kumppanuuteen perustuvasta yhteisölähtöisestä toiminnasta voitaisiin ottaa oppia laajemminkin kumppanuussuunnitelman valmistelussa ja toteuttamisessa. Leader-toiminta osallistaa toimijoita laajasti ja mobilisoi yksityisiä ja julkisia resursseja. Toimintatapa sitouttaa paikallisia ihmisiä ja vahvistaa kumppanuutta julkisen hallinnon, asukkaiden, yhdistysten ja yritysten välillä. Kaikki nämä tahot ovat edustettuina kolmikantaisesti muodostetuissa Leader-yhdistysten hallituksissa. Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen varmistaa kumppanuusperiaatteen toteutumista ja luo verkoston kylistä alue- ja kansalliselle sekä kansainväliselle tasolle asti.

Tulevan rahoituskauden valmistelu pääsee kunnolla vauhtiin syksyllä. Valtiovarainministeriö tulee koordinoimaan valmistelua tiiviissä yhteistyössä valtioneuvoston kanslian kanssa.

Olen iloinen siitä, että maaseudun kehittämisessä ja paikallisessa kehittämisessä on jo vahvaa yhteistyötä hallinnolliset ja alueelliset rajat ylittäen. Tässä on hyvät eväät valmisteluun, jota jatkamme mm. maa- ja metsätalousministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön yhteistyössä, Leader-ryhmiä ja muita alueellisia ja paikallisia toimijoita osallistaen. Paikallisen kehittämisen toimintamallin valmistelussa työnyrkkinä toimii maaseutu- ja kaupunkipolitiikan yhteistyöryhmien yhdessä asettama yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen työryhmä.

* NRPP, National and Regional Partnership Plan

* CLLD, Community-Led Local Development (Leader)

Yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen CLLD-tulevaisuusleirin järjesti maaseutuverkostoyksikkö yhteistyössä yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen työryhmän kanssa 8.-9.6.2026 Kirkkonummella Majvikissa. Osallistujia oli 35.  Leirin fasilitoivat Maahenki Oy:stä Virpi Harilahti-Juola ja Niina Vuori.

Johtava asiantuntija Laura Jänis