Yhdeksän kunnan Älykäs kylä -strategia julkaistu: maallemuutto syntyy tiedosta, tunteesta ja toimivasta arjesta

Leader Pohjois-Satakunnan hallinnoimassa Verkostosta vetovoimaa -yhteistyöhankkeessa on julkaistu Älykäs kylä -strategia – Maallemuuton haaveilijasta kuntalaiseksi, joka kokoaa yhteen käytännön malleja maallemuuton edistämiseen ja maaseudun elinvoiman vahvistamiseen. Strategia haastaa kunnat katsomaan vetovoimaa yksittäisten kampanjoiden sijaan pitkäjänteisenä työnä, jossa ratkaisevat arjen rakenteet, uskottava viestintä ja ihmisten väliset kohtaamiset.

Yhdeksän kunnan yhteinen Verkostosta vetovoimaa -yhteistyöhanke on päättymässä. Hanke kuuluu Älykäs kylä -hankkeisiin, joissa vähintään kaksi toimijaa etsii yhdessä ratkaisua haasteeseen, tässä tapauksessa maallemuuton edistämiseen. Asumiskokeilut, verkkosivujen kielikäännökset, etätyötilojen kehittäminen ja asukastarinat ovat esimerkkejä hankkeen monipuolisista toimista, joista parhaat opit ja käytännön ohjeet on koottu Älykäs kylä -strategiaksi.

Maaseudulle muuttamisesta puhutaan paljon. Moni haaveilee väljemmästä asumisesta, luonnonläheisyydestä, rauhallisemmasta arjesta ja kohtuuhintaisemmasta elämästä. Etätyön ja monipaikkaisuuden yleistyminen ovat muuttaneet käsitystä siitä, missä työtä ja elämää voidaan rakentaa. Kiinnostus maaseutua kohtaan ei kuitenkaan vielä yksin johda muuttopäätökseen.

Verkostosta vetovoimaa -hankkeessa havaittiin, että maallemuutto on prosessi, jossa tieto muuttuu tunteeksi ja lopulta toiminnaksi. Muuttaja tarvitsee ajantasaista tietoa, konkreettisia mahdollisuuksia, samaistuttavia tarinoita ja kokemuksia siitä, millaista arki kunnassa voisi todella olla.

– Maallemuutto ei yleensä katkea yhteen suureen esteeseen, vaan moneen pieneen epävarmuuteen. Löytyykö asunto? Voinko tehdä töitä sujuvasti? Millaista arki olisi lapsiperheelle, etätyöntekijälle tai paluumuuttajalle? Pääsenkö osaksi yhteisöä? Näihin kysymyksiin kunnan on osattava vastata jo ennen kuin muuttaja ottaa yhteyttä, kertoo hankkeen projektipäällikkö Noora-Mari Syväluoma.

Perusta kuntoon ennen markkinointia

Älykäs kylä -strategian keskeinen viesti on, että maaseudun vetovoimaa ei rakenneta vain näkyvillä kampanjoilla. Ensin on laitettava perusta kuntoon. Kunnan verkkosivuilta on löydyttävä helposti tietoa asumisesta, palveluista, varhaiskasvatuksesta, kouluista, harrastuksista, työmahdollisuuksista ja yhteyshenkilöistä. Yhä useammin tietoa tarvitaan myös eri kielillä.

Myös asumisen kysymykset nousivat hankkeessa vahvasti esiin. Euron tontit tai kauniit maisemat eivät yksin ratkaise maallemuuton haastetta, jos muuttajalle ei löydy sopivaa asuntoa tai mahdollisuutta kokeilla asumista kunnassa ennen pysyvää päätöstä. Maaseudulla on tunnistettava erilaiset elämäntilanteet: kaikki eivät halua rakentaa uutta omakotitaloa tai ostaa vanhaa taloa heti muuttopäätöksen alussa.

Samalla työn tekemisen mahdollisuudet on nähtävä uudella tavalla. Kaikille uusille asukkaille ei löydy työpaikkaa omasta kunnasta, mutta etätyö ja monipaikkaisuus avaavat maaseutukunnille uusia mahdollisuuksia. Toimivat etätyötilat, nopeat yhteydet ja selkeä tieto työnteon mahdollisuuksista voivat tehdä maaseudusta realistisen vaihtoehdon työikäisille muuttajille.

Rehellinen viestintä kiinnostaa enemmän kuin kiiltokuva

Hankkeen yksi näkyvimmistä kokonaisuuksista oli Ihana kamala maaseutu -konsepti, joka perustui rehelliseen ja erottuvaan maaseutuviestintään. Maaseutua ei markkinoitu täydellisenä idyllinä, vaan aitona arjen ympäristönä, jossa on sekä mahdollisuuksia että käytännön haasteita.

Strategian mukaan maaseutua ei kannata kuvata samoilla yleisillä lupauksilla, jotka voisivat sopia mihin tahansa kuntaan. Luonto, rauha ja väljyys ovat tärkeitä vetovoimatekijöitä, mutta ne eivät yksin riitä erottautumiseen. Kunnan omaleimaisuus löytyy usein paikallisista ihmisistä, tarinoista, yhteisöistä, yrityksistä, kylistä ja arjen pienistä yksityiskohdista.

Hankkeessa tuotetut asukastarinat osoittivat, että uskottavin kuntamarkkinointi syntyy usein kuntalaisten omasta kokemuksesta.

– Kun nykyiset asukkaat kertovat, miksi he ovat jääneet, palanneet tai muuttaneet maalle, syntyy viestintää, johon muuttaja voi samaistua, Syväluoma tiivistää.

Kokemus voi ratkaista muuttopäätöksen

Verkostosta vetovoimaa -hankkeessa toteutettiin yhteensä 20 asumiskokeilua yhdeksässä kunnassa. Asumiskokeilujen hakuvaihe keräsi 223 hakemusta eri puolilta Suomea ja myös ulkomailta. Kokeilujen aikana maallemuutosta kiinnostuneet ihmiset pääsivät tutustumaan kunnan arkeen, palveluihin, harrastusmahdollisuuksiin, etätyöhön, yrityksiin ja paikallisiin ihmisiin.

Hankkeen havaintojen mukaan asumiskokeilun arvo ei ole vain siinä, että ihminen näkee paikan. Tärkeämpää on, että hän saa kokemuksen siitä, voisiko juuri tämä kunta tuntua omalta. Olennaista on yhteisöön kiinnittyminen. Muuttopäätökseen vaikuttavat edelleen vahvasti työn ja kodin löytyminen, mutta tunnesiteen syntymiseen ja tietoisuuden lisäämiseen voidaan vaikuttaa jo pienilläkin teoilla.

Samaa ajatusta vahvisti koko alueen yhteinen Ihana kamala maaseutu -tapahtumapäivä, jossa maaseudun arkea esiteltiin asukkaiden, yhdistysten, yritysten ja kuntien yhteistyönä. Tapahtumapäivässä oli mukana 168 tapahtumapistettä ja 56 avointa asuntonäyttöä. Se osoitti, että maaseudun vetovoima ei synny vain kunnantalolta käsin, vaan verkostoissa.

Maallemuutto tapahtuu muuttaja kerrallaan

Älykäs kylä -strategia rakentuu kolmeen vaiheeseen. Ensin keskitytään siihen, että kunnan perusta on muuttajan näkökulmasta kunnossa. Sen jälkeen rakennetaan kiinnostusta ja samaistuttavuutta viestinnän, tarinoiden ja markkinoinnin avulla. Lopuksi luodaan kokemuksia ja kohtaamisia, jotka voivat auttaa muuttajaa kiinnittymään kuntaan.

Strategian tärkein oppi on yksinkertainen: maaseudun elinvoimaa ei vahvisteta vain suurilla linjauksilla, vaan myös käytännön teoilla. Tyhjillään oleva asunto voidaan saada esiin. Etätyötila voi mahdollistaa työnteon maalta. Kielikäännös voi avata kunnan uudelle asukkaalle. Asukastarina voi saada muuttajan ajattelemaan, että tämä voisi olla paikka myös minulle.

–Lopulta kyse on siitä, pystyykö ihminen kuvittelemaan oman arkensa kunnassa. Kun se tapahtuu, ollaan jo paljon lähempänä muuttopäätöstä, hankekoordinaattori Noora Elonen toteaa.

Älykäs kylä -strategia on suunnattu kunnille, kylille, kehittäjäorganisaatioille ja kaikille, jotka haluavat vahvistaa maaseudun vetovoimaa käytännönläheisesti. Strategia sisältää tarkat kuvaukset toimenpiteiden toteuttamiseen sekä runsaasti mallilomakkeita, ohjeistuksia ja kuvia. Strategian mallit perustuvat hankkeessa testattuihin toimenpiteisiin, ja niitä voidaan soveltaa myös muilla maaseutualueilla Suomessa ja Euroopassa.

Tutustu tästä Älykäs kylä -strategiaan – Maallemuuton haaveilijasta kuntalaiseksi. 

Verkostosta vetovoimaa -yhteistyöhanke toteutettiin Ikaalisissa, Jämijärvellä, Kankaanpäässä, Karviassa, Kihniössä, Merikarvialla, Parkanossa, Pomarkussa ja Siikaisissa 1.1.2024-31.8.2026. Hanke oli Euroopan unionin maaseuturahaston osarahoittama Älykäs kylä -hanke.

Lisätiedot:
Noora-Mari Syväluoma
Projektipäällikkö, Verkostosta vetovoimaa -yhteistyöhanke
Leader Pohjois-Satakunta
noora-mari.syvaluoma@kankaanpaa.fi

Noora Elonen
Hankekoordinaattori, Verkostosta vetovoimaa -yhteistyöhanke
Leader Pohjois-Satakunta
noora.elonen@kankaanpaa.fi

Hankekoordinaattori Noora Elonen ja Projektipäällikkö Noora-Mari Syväluoma, Leader Pohjois-Satakunta, Verkostosta vetovoimaa -yhteistyöhanke