Euroopan Unionin osarahoittama

Lämpösiru nopeutti hevosten lämpötilan mittausta merkittävästi KP AlkIoT -pilotissa

23.09.2026 09:49 Koko Suomi
KP AlkIoT -hankkeen pilotissa vertailtiin lämpösiruun perustuvaa hevosen lämpötilan mittausta perinteiseen mittausmenetelmään. Pilotti osoitti lämpösirun olevan nopea ja helppokäyttöinen vaihtoehto päivittäiseen seurantaan, mutta toi esiin myös sirun asennukseen ja mittaustulosten luotettavuuteen liittyviä huomioita.

Lämpösiru nopeutti hevosten lämpötilan mittausta merkittävästi KP AlkIoT -pilotissa

KP AlkIoT -hankkeessa toteutettu lämmönmittauspilotti osoitti, että lämpötilaa mittaava tunnistesiru voi tuoda merkittäviä hyötyjä hevosten päivittäiseen hyvinvoinnin seurantaan. Pilotissa verrattiin lämpösiruun perustuvaa mittausta perinteiseen peräsuolimittaukseen tallin normaalissa arjessa.

Pilotti toteutettiin Petri Klemolan tallilla 18.–24.4.2026. Vertailussa oli mukana neljä hevosta, joilta lämpötila mitattiin sekä lämpösirun että perinteisen lämpömittarin avulla. Mittauksissa käytettiin GPR+-sirunlukijaa, joka lukee hevosen tunnistesiruun tallennetun lämpötilatiedon.

Tulosten perusteella lämpösiruun perustuva mittaus oli keskimäärin noin 10,7 kertaa nopeampi kuin perinteinen mittaustapa. Sirumittaus kesti keskimäärin 3,1 sekuntia, kun peräsuolimittauksen suorittamiseen kului keskimäärin 33,1 sekuntia. Yksittäisessä mittauksessa ero on noin puoli minuuttia, mutta useiden hevosten päivittäisessä seurannassa ajansäästö kasvaa nopeasti merkittäväksi.

Pilotissa arvioitiin myös mittausmenetelmien käytettävyyttä ja turvallisuutta. Lämpösiru sai täydet pisteet käytettävyydessä sekä parhaan turvallisuusluokituksen. Tulosten perusteella sirumittaus vähentää hevosen käsittelyyn liittyviä tilanteita, joissa voi syntyä turvallisuusriskejä mittaajalle. Hyöty korostuu erityisesti tilanteissa, joissa mittauksia suorittaa kokemattomampi työntekijä tai lomittaja.

Mittaustulosten vertailu osoitti pääosin hyvää vastaavuutta menetelmien välillä. Lämpösirun ja perinteisen mittauksen välinen keskimääräinen ero oli pilotissa vain 0,27 astetta. Käytännön kokeilu toi kuitenkin esiin myös teknologiaan liittyvän tärkeän huomion: lämpösirun oikea asennuspaikka ja -tapa vaikuttavat mittauksen luotettavuuteen. Mikäli siru on asennettu liian pintaan, mitattu lämpötila voi jäädä todellista ruumiinlämpöä alhaisemmaksi tai lukija voi antaa virheellisen varoituksen liian matalasta lämpötilasta. Tämän vuoksi yksittäistä poikkeavaa sirumittausta ei tule tulkita sellaisenaan, vaan tarvittaessa lämpötila on syytä varmistaa perinteisellä mittausmenetelmällä.

Pilotin perusteella lämpösiruun perustuva mittaus vaikuttaa erittäin lupaavalta ja käytännölliseltä menetelmältä hevosten lämpötilan säännölliseen seurantaan, kun siru on asianmukaisesti asennettu ja mittaustulosten mahdolliset poikkeamat huomioidaan. Sirujen saatavuuteen ja hyväksymisprosessiin tulisikin kiinnittää jatkossa huomiota myös Suomessa, jotta mittaustavan hyödyt saataisiin käyttöön.

Pilotin perusteella teknologian suurimmat hyödyt liittyvät työajan säästöön, mittausten sujuvuuteen, turvallisuuteen sekä mahdollisuuteen siirtää mittaustietoa digitaalisiin järjestelmiin jatkokäsittelyä ja pitkäaikaisseurantaa varten. Tällöin lämpötilatiedot voidaan tallentaa ja analysoida entistä tehokkaammin ilman manuaalista kirjaamista.

Käytännön kokemukset tukevat teknologian hyödyntämistä

Lämmönmittauspilotti toteutettiin osana KP AlkIoT -hanketta. Hanke kehittää Keski-Pohjanmaalle alkutuotannon innovaatioverkostoa, jossa alkutuottajat, asiantuntijat, teknologiatoimijat ja koulutusorganisaatiot etsivät yhdessä uusia ratkaisuja digitalisaation hyödyntämiseen. Käytännön pilotoinneilla arvioidaan erityisesti IoT-teknologioiden soveltuvuutta alkutuotannon tarpeisiin sekä niiden mahdollisuuksia tiedonkeruun, tiedolla johtamisen ja hyvinvoinnin seurannan tukena.

Lämmönmittauspilotti on yksi hankkeessa toteutetuista käytännön kokeiluista. Sen tavoitteena oli selvittää, voidaanko lämpösiruihin perustuvaa mittausteknologiaa hyödyntää osana hevosten päivittäistä hyvinvoinnin seurantaa sekä tuottaa kokemuksia teknologian käytettävyydestä käytännön talliympäristössä.

KP AlkIoT -hanketta rahoittaa Pohjanmaan elinvoimakeskus Euroopan maaseuturahaston Euroopan innovaatiokumppanuuden (EIP) rahoituksella. Hankkeen toteuttajina toimivat Kaustisen seutukunta ja Kpedu.

Lisätiedot
Essi Wallenius
Projektiasiantuntija, KP AlkIoT -hanke
Kpedu Kaustinen

Muita blogeja

Blogi

Monimuotoisuus ja hiilensidonta talousmetsissä

Blogi

Naisyrittäjän uusi kilpailuetu

Blogi

Opetusmetsä avasi ovensa syksyisissä tunnelmissa

maaseutu.fi/uusimaa-logo

EU:n maaseuturahoituksella tuetaan maataloutta ja maaseutua, jotta koko Suomi voisi hyvin. Tältä sivustolta löydät tietoa siitä, miten tämä vaikuttaa juuri sinuun – olitpa sitten viljelijä, maaseudulla toimiva yrittäjä, maaseudun asukas tai kehittäjä.