Luomu on tärkeä osa Kaakkois-Suomen maataloutta ja kestävää ruokajärjestelmää
28.09.2026 13:33Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksen alueella luomuviljelty pinta-ala on vuonna 2026 koko maan keskitasoa eli noin 14,2 % kokonaispeltopinta-alasta. Aluehallintouudistuksen myötä luomutilojen määrä alueella kasvoi, mutta luomun suhteellinen pinta-ala laski.
Kaakkois-Suomen elinvoimakeskusalueeseen kuuluvat Kymenlaakson, Päijät-Hämeen ja Etelä-Karjalan maakunnat. Vuonna 2026 luomutiloja alueella on yhteensä 348 ja luomupinta-alaa on noin 31 000 hehtaaria.
Suurin osa Kaakkois-Suomen alueen luomutiloista on kasvitiloja ja yleisimpiä viljelykasveja ovat nurmi, kaura ja vehnä. Luomukotieläintuotannossa on eniten nauta- ja lammastiloja, mutta alueella on myös kananmunantuotantoa ja mehiläistaloutta.
Ruokavirasto.fi-sivuilla julkaistujen vuoden 2026 ennakkotietojen mukaan luomuviljellyn peltoalan osuus on Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa yhteensä 18,3 %, kun vastaava osuus vuonna 2025 oli 17,6 %. Luomun peltopinta-ala on siten jatkanut tasaista kasvua näissä kahdessa maakunnassa. Myös Päijät-Hämeessä luomuala on pysynyt vakaana.
Kaakkoissuomalaisia luomutiloja on huomioitu ympäristö- ja ilmastotyöstä viime vuosina. Esimerkiksi Etelä-Karjalan ympäristöpalkinnon 2026 voitti luomutila, jossa tilan toimenpiteillä parannetaan maaperän ja lähivesistöjen tilaa sekä lisätään monimuotoisuutta vaikuttavasti ja monipuolisesti. Lue aiheesta lisää lappeenranta.fi-sivustolta.
Luomuvalvonta varmistaa luomutuotannon luotettavuuden
Alueelliset elinvoimakeskukset valvovat luonnonmukaisten maataloustuotteiden alkutuotantoa sekä jalostamattomien maataloustuotteiden valmistusta maatilalla. Luomuvalvonnan tavoitteena on, että luomuna markkinoidut tuotteet täyttävät vaatimukset koko tuotantoketjussa ja että kuluttajat voivat luottaa luomumerkintöihin. Lisäksi luomuvalvonnalla varmistetaan toimijoiden yhdenmukainen kohtelu ja reilu kilpailu markkinoilla.
Kaikille luomutiloille tehdään vuosittain luomutarkastus, jonka tekee useimmiten Ruokaviraston valtuutettu luomutarkastaja. Elinvoimakeskus myöntää hyväksytyn luomutarkastuksen perusteella luomusertifikaatin, jonka jälkeen tuotteita voidaan markkinoida luomuna. Sertifioinnin saadakseen tuotteiden on täytettävä tiukat tuotantoa, jalostusta, kuljetusta ja varastointia koskevat ehdot.
Luomu tukee ruokajärjestelmän kestävyyttä
Luonnonmukaisella tuotannolla on tutkitusti myönteisiä vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen. Samalla monet luonnon monimuotoisuutta tukevat toimenpiteet edistävät myös vesiensuojelua ja ilmastotavoitteita. Nämä vaikutukset ulottuvat laajemmin koko ruokajärjestelmään, joka on riippuvainen luonnon tarjoamista ekosysteemipalveluista.
Luonnonmukaisessa tuotannossa hyödynnetään monipuolisia viljelykiertoja, biologista typensidontaa ja luonnon omia prosesseja, jotka tukevat esimerkiksi kasvinterveyttä ja kasvinsuojelua. Luomutuotannon vähäisempi riippuvuus ulkopuolisista tuotantopanoksista vahvistaa omalta osaltaan ruoantuotannon kestävyyttä, mutta myös omavaraisuutta ja huoltovarmuutta.
Kestävän ruokajärjestelmän vahvistaminen edellyttää kuitenkin toimia koko ruokaketjussa, jolloin tuotantotapojen lisäksi tarvitaan myös luonnon monimuotoisuutta tukevia kulutusvalintoja. Erilaisten maatalouskäytäntöjen ja viljelytapojen vaikutuksista tulisi viestiä kuluttajille selkeästi ja läpinäkyvästi tutkittuun tietoon perustuen, todetaan esimerkiksi Suomen luontopaneelin raportissa 2024. Raportin mukaan maatalousalueiden luonnon monimuotoisuutta voidaan parantaa useilla keinoilla, joista yksi on luomutuotannon edistäminen. Tutustu raporttiin luontopaneeli.fi-sivustolla.
Lähteinä edellä mainitut nettisivut ruokavirasto.fi, lappeenranta.fi ja luontopaneeli.fi.
