Datapellon uudisraivaajat – kohti älykkäämpää viljakauppaa

DEIP-hankkeessa ollaan raivaamassa tietä sille, miltä tulevaisuuden datavetoinen ja verkottunut viljakauppa voisi näyttää. Hankkeessa testataan viljelijäyhteisön kanssa, kuinka maatiloilla tuotettu tieto liikkuu digitaalisten verkostojen ja eri toimijoiden välillä sekä miten dataa voidaan hyödyntää entistä tehokkaammin käytännön päätöksenteon tukena. Samalla rakennetaan uudenlaista osaamista, jossa agronomia, data-analytiikka, sensoriteknologia ja biotalous muodostavat vahvan kokonaisuuden suomalaisen maatalouden ja sen viljelijöiden kilpailukyvyn tueksi. 

Ytimessä ovat viljanviljelytilat, jotka tavoittelevat uusia toimintamalleja sadon laadunhallintaan ja markkinointiin. Tarkoituksena on hyödyntää olemassa olevaa kuivuri- ja varastokapasiteettia entistä tehokkaammin sekä muodostaa suurempia ja tasalaatuisempia viljaeriä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Tällainen toimintamalli voi tulevaisuudessa parantaa viljan jäljitettävyyttä, laatua, arvonmuodostusta sekä kilpailukykyä koko ruokaketjussa. 

Samalla tarkastellaan datatalouden keskeisiä kysymyksiä: miten dataa tuotetaan, siirretään, varastoidaan ja omistetaan. Viljelijöiden tuottama tieto on yhä merkittävämpi tuotannontekijä, jonka arvo kasvaa digitalisaation ja biotalouden kehittyessä.  

Dataa pellolta päätöksenteon tueksi 

Hankkeessa kerättävä aineisto muodostuu useista tietolähteistä. Keskeisimpiä ovat laboratoriossa analysoitavat viljanäytteet, multispektrikameroilla toteutettavat dronekuvaukset, maaperän jatkuvatoiminen sensoriseuranta sekä viljelijöiden oma tieto.  

Parin kasvukauden aikana on tutkittu viljasadon määrän ja laadun ennustettavuutta. Tavoitteena on tunnistaa tekijöitä, jotka vaikuttavat sadon muodostumiseen ja laatuun sekä arvioida, kuinka hyvin erilaiset mittaus- ja analyysimenetelmät soveltuvat tueksi käytännön viljelyyn. 

Erityistä hankkeessa on sen viljelijälähtöinen toimintatapa. Kerätty tieto ei jää tutkimusympäristöön, vaan mitattuja ja analysoituja toksiinianalyysien tuloksia ja ilmakuvia hyödynnetään käytännön päätöksenteossa yhdessä viljelijöiden kanssa läpi kasvukauden. Data liikkuu reaaliaikaisesti, luvitetusti ja roolitetusti sovelluksen välityksellä. Tuloksia voi kauden aikana hyödyntää esimerkiksi korrensääteitä suunniteltaessa, lannoitustarpeeseen ja puintisuunnitelmiin. 

Viljanäytteet kertovat sadon laadusta 

Hankkeeseen sisältyy viljanäytteiden keruu ja analysointi. Erityisen kiinnostuksen kohteena ovat homemyrkyt eli mykotoksiinit, joiden esiintymistä pyritään paikallistamaan mittauksilla peltolohkojen sisällä mahdollisimman tarkasti. Viljamittauksista tehdyt laboratorioanalyysien tulokset tulevat viljelijöille näkyviin sovelluksen välityksellä ja sisältävät myös paikkatietoa mitatusta alueesta. 

Ajatuksena on tunnistaa alueita, joilla toksiiniriski poikkeaa muusta kasvustosta, jolloin viljaa voidaan tarvittaessa korjata ja varastoida erillisiin laatuluokkiin. Tämä voi parantaa sadon laatua, kaupallista arvoa sekä vähentää laaturiskejä koko toimitusketjussa. 

Toksiinianalyysien lisäksi laboratoriotutkimukset tuottavat tietoa esimerkiksi hehtolitrapainosta, kosteudesta, proteiineista ja hiilihydraateista. Tulokset auttavat viljelijää arvioimaan kasvukauden etenemistä, sadon kehitystä ja tulevia toimia tarkemmin ja paikkakohtaisemmin. Käytännössä lisätieto tukee päätöksentekoa, vähentää epävarmuutta, stressiä sekä mahdollistaa resurssien kohdentamista. Samalla se voi tuottaa sekä taloudellisia, että ajallisia hyötyjä tilatasolla. 

Ilmasta näkökulmaa pellon vaihteluun 

Toksiinimittausten rinnalle dronekuvaukset tarjoavat mahdollisuuden tarkastella peltoa kokonaisuutena. Dronen multispektrikameran avulla voidaan muodostaa erilaisia kasvustoindeksejä ortokuvasta, jotka kuvaavat kasvuston kuntoa, biomassan määrää sekä mahdollisia stressialueita. 

Mielenkiintoisena tutkimuskysymyksenä on, löydetäänkö näiden indeksien avulla yhteyksiä alueisiin, joilla toksiiniriski myöhemmin esiintyy tai kasvaa. Mikäli yhteyksiä löytyy, voidaan näytteenottoa, seurantaa ja mm. puinteja pelloilla kohdistaa nykyistä tarkemmin ja kustannustehokkaammin.  

Kuvausten toteuttaminen ei kuitenkaan ole pelkkää datankeruuta, vaan siihen liittyy myös ilmailumääräysten ja lentoturvallisuuden huomioiminen. Agrologin näkökulmasta toiminta tarjosi poikkeuksellisen oppimiskokemuksen. Dronekuvaukset vaativat päivästä riippuen yhteydenpitoa niin Jyväskylän paikalliseen lennonjohtoon kuin Helsinki-Vantaan ATS-yksikköönkin. Mieleen jäänyt kokemus oli, kuinka viljelytutkimuksen tarpeisiin toteutettu dronelento näkyi myös lentoturvallisuusjärjestelmissä ja ilmailun tiedotuskanavissa ulospäin. 

Harva tulee ajatelleeksi, että korkealaatuisen suomalaisen kaurasadon taustalla voi olla myös taitavaa ilmatilan hallintaa, lentoturvallisuusilmoituksia ja tarkasti koordinoituja drone-operaatioita. 

Data osana tulevaisuuden biotaloutta 

Merkittävin anti liittyy datan jalostamiseen tiedoksi ja tiedon muuttamiseen käytännön hyödyiksi. Maaperäanturit, satonäytteet, laboratoriotulokset ja droneaineistot muodostavat tietokokonaisuuden, jonka avulla voidaan kehittää entistä tarkempia menetelmiä sadon laadun ennustamiseen ja tuotannon optimointiin. 

Viljatutkimuksista saatava numeerinen data, peltolohkokotaiset ilmakuvat, maaperäanturien mittaustulokset sekä säädata yhdistetään paikkatietoon. Näin hajallaan oleva tieto muodostaa yhtenäisen kokonaisuuden päätöksenteon tueksi. Tietojärjestelmissä visualisoituna tai vietynä eri tasoina karttanäkymään data näyttäytyy helpommin tulkittavana käyttäjälle. 

Tuloksia syntyy käytännössä viikottain. Toksiinimittausten tuloksia ja ilmakuvia käytetään kauden aikana rajaamaan ja tarkentamaan viljaa pelloilla toksiiniesiintymien perusteella eri laatuisiksi alueiksi puinteja varten. Tämä tekee hankkeesta aidosti osallistavan datayhteisön, jossa tutkimus, teknologia ja käytännön viljely kohtaavat. 

Biotalouden näkökulmasta kyse ei ole pelkästään uusista mittalaitteista tai analyysimenetelmistä. Kyse on toimintakulttuurin muutoksesta, jossa data nähdään tärkeänä resurssina kuten maa, koneet tai tuotantopanokset. Kun tieto liikkuu sujuvasti eri toimijoiden välillä ja säilyy viljelijän hallinnassa, voidaan rakentaa tehokkaampia, kestävämpiä ja kilpailukykyisempiä ruokajärjestelmiä viljelijävetoisesti.  

DEIP-hanke osoittaa, että datatalous ei ole maatalouden tulevaisuutta vaan jo nykyisyyttä. Kun pellolta kerätty tieto voidaan yhdistää laboratoriotuloksiin, sensoreihin ja ilmakuviin, syntyy uusia mahdollisuuksia parantaa sadon laatua, lisätä tilojen kannattavuutta ja kehittää viljakaupan toimintamalleja. 

Kirjoittaja: Samuli Jokinen, projektityöntekijä Datapellon uudisraivaajat -hankkeessa (Jyväskylän ammattikorkeakoulu)

Lähteet: 

• DataSpace Europe. (2024). Datapellon uudisraivaajat – tolkun puhetta ja reiluja esimerkkejä. Haettu 16.9.2026 osoitteesta https://www.dataspace.fi/fi/uudisraivaajat 
• Järveläinen, E. (2025). Datalla kohti kannattavampaa ja ennakoivampaa viljakauppaa. Artikkeli Biotalouskampuksen verkkosivulla. https://biotalouskampus.fi/tarvaalan-tarinoita-blogi/datalla-kohti-kannattavampaa-ja-ennakoivampaa-viljakauppaa/ 

Blogi on tuotettu osana Datapellon uudisraivaajat – viljakaupan uudistaminen yhteisöllisellä datalla -hanketta. Hanke on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun ja DataSpace Europen toteuttama EIP-hanke, joka saa rahoitusta Keski-Suomen Elinvoimakeskukselta. 

Samuli Jokinen, projektityöntekijä Datapellon uudisraivaajat -hankkeessa