Kylä tietää, missä apua tarvitaan

15.10.2026 15:27Etelä-Savo, Itä-Suomi

Talvimyrsky pysäyttää raskaan liikenteen. Tien varteen jää rekkakuskeja, kauas kotoaan. Kuka heitä auttaa?

Kysymyksen nosti esiin suomenniemeläinen kyläläinen, ei viranomainen. Juuri tällaista Etelä-Savon kyläturvallisuushankkeessa haetaan: paikallista tietoa ja ajatuksia, jotka hyödyttävät pelastuslaitosta, kuntia ja kyläyhteisöjä.

Hanke lähti liikkeelle kahdesta havainnosta. Etelä-Savon Valmiusfoorumissa käytiin keskusteluja, ettei kyläläisillä ehkä ole riittävästi tietoa siitä, miten häiriötilanteissa pitäisi toimia. Viranomaisilla taas ei aina ole samaa paikallistuntemusta kuin kyläläisillä.

Hankkeessa erityistä on se, että kylien tekemä turvallisuustyö tuodaan osaksi pelastuslaitoksen ja kuntien tekemää varautumistyötä. Ajatuksena on, että paikallinen tieto ja viranomaisten osaaminen saadaan samaan ketjuun jo ennen kriisiä.

Kyläläiset tietävät omat seutunsa

Projektipäällikkö Katja Kalenius antaa esimerkin.

– Paikallistuntemusta tarvitaan. Jossain voi esimerkiksi olla tie kevättulvan pehmittämä ja vaihtoehtoreitti pitää löytää. Kyläläiset tuntevat ympäristönsä ja tietävät, miten siellä toimitaan.

Turvallisuustyö ei kuitenkaan tarkoita, että kyläläisistä tehtäisiin viranomaisia. Olennaista on tiedonkulku ja paikallisen tiedon hyödyntäminen. Kyläturvaryhmä voi esimerkiksi tietää, missä sijaitsevat lähimmät aggregaatit tai kaivot, ja auttaa naapureita tilanteessa, jossa viranomaisilla ei ole mahdollisuutta lähteä hoitamaan jokaista kylää erikseen.

– Näin voidaan toimia naapuriavun nimissä eikä pelastuslaitoksella ole painetta esimerkiksi lähteä tuottamaan jokaiselle kylälle sähköä, Kalenius sanoo.

Hankkeessa turvallisuutta rakennetaan siis alhaalta ylöspäin. Kylät määrittelevät itse, mitä ne tarvitsevat, ja kunnat ja viranomaiset tulevat mukaan.

– On ollut suuri ilo, että kylät saavat tehdä niin omannäköistään turvallisuustoimintaa. Innostus näkyy kyläilloissa.

– Ja kyläläiset itse hoksauttavat asioita, joita me emme välttämättä olisi tulleet ajatelleeksi, projektityöntekijä Anni Pietarinen lisää.

Kylillä on pohdittu muun muassa saarilla asuvien omavaraisuutta. Monissa kylissä tunnetaan hyvin myös yksin asuvat vanhukset ja muut ihmiset, jotka saattavat tarvita kriisitilanteessa apua.

Naapuriapu onkin yksi hankkeen tärkeistä voimavaroista.

Kyläradio luo yhteyden ulos kylästä

Yksi konkreettinen esimerkki hankkeen toiminnasta on kyläradio. Etelä-Savoon suunnitellaan VHF-tukiasemien verkostoa. Kaikki maakunnan kunnat ovat sitoutuneet tukiasemien hankintaan, ja noin 50 kylätaloon, metsästysmajaan tai muuhun yhteisölliseen tilaan on tarkoitus sijoittaa tukiasema.

Jos matkapuhelinverkko ei toimi, kylätalolta voidaan kyläradioiden välityksellä olla yhteydessä kuntaan tai pelastuslaitokseen.

– Kyläradio on yksi asia, jota olemme rakentaneet hankkeen alusta lähtien. Tavoitteena on, että kaikilta kyliltä saadaan yhteys kuntaan tai pelastuslaitokseen, Kalenius kertoo.

Hankkeessa pohditaan myös kylävalmiustaloja eli paikkoja, joita voitaisiin käyttää häiriötilanteissa kokoontumiseen, tiedonvälitykseen ja tarvittaessa esimerkiksi ruuanlaittoon tai majoittamiseen. Yhteisten tilojen varustelua ja tarvittavien investointien rahoitusta suunnitellaan hankkeen aikana.

Lisäksi kylillä tehdään turvallisuuskyselyitä ja -suunnitelmia sekä järjestetään koulutuksia ja harjoituksia. Tarkoitus on, että varautuminen ei jää vain nimettyjen henkilöiden varaan, vaan koko kylä tietää, miten toimia.

Kyläturvaryhmiä on syntynyt jo 70 kylälle maakunnan noin 190 kylästä.

Yksittäisten kylien varautumisen lisäksi hankkeessa rakennetaan koko Etelä-Savoon yhteistä toimintamallia. Tavoitteena on, että kylien valmiusryhmät kytkeytyvät osaksi kuntien turvallisuussuunnittelua ja että kylien, kuntien ja viranomaisten roolit ovat selvät myös häiriötilanteessa.

Turvallisuus tuo yhdistykset saman pöydän ääreen

Ehkä kiinnostavin muutos ei kuitenkaan liity radioihin tai varautumissuunnitelmiin vaan ihmisiin.

Kun yhdessä kyläillassa etsittiin vapaaehtoisia pitämään häiriötilanteessa yhteyttä kylän ja viranomaisten välillä, satavuotias nainen ilmoitti lähtevänsä heti mukaan – jos olisi parikymmentä vuotta nuorempi. Toisessa kylässä tehtävään ilmoittautui yhdeksänvuotias.

Turvallisuusteema on tuonut saman pöydän ääreen kylien erilaisia yhdistyksiä: urheiluseuroja, metsästäjiä, maa- ja kotitalousseuroja sekä muita toimijoita. Esimerkiksi Mikkelin Kalvitsassa jokaisesta yhdistyksestä on saatu henkilöitä mukaan kyläturvaryhmään.

Yllättävä voimavara ovat olleet metsästäjät. Kaikilla kylillä ei ole enää toimivia yhdistyksiä, mutta metsästäjiä löytyy lähes joka kylältä. Metsästysmajoista löytyy myös tiloja ruoanlaittoon ja jopa majoittamiseen.

– Metsästäjät ovat olleet meille mieletön selkäranka. Turvallisuus on tuonut heille uuden roolin ja tehnyt heistä näkyvämmän osan kyläyhteisöä, Kalenius kertoo.

Turvallisuustyö on aktivoinut myös ihmisiä, jotka eivät ole aiemmin kuuluneet mihinkään yhdistykseen.

– Turvallisuus koetaan niin tärkeänä ja konkreettisena asiana, jota pystyy tekemään, Pietarinen toteaa.

Kun hanke päättyy vuoden 2027 lopussa, tavoitteena on, että kylillä on kyläturvaryhmät, toimiva kyläradioverkosto ja kylävalmiustaloja sekä selkeä yhteys kuntaan. Samalla kylien oma varautuminen ja naapuriapu vahvistuvat.

Etelä-Savon kyläturvallisuushanke on Älykäs kylä -hanke, jota toteuttaa Järvi-Suomen kylät ry yhteistyössä Etelä-Savon hyvinvointialueen pelastuslaitoksen kanssa. Hanke käynnistyi marraskuussa 2025 ja jatkuu vuoden 2027 loppuun. Hankkeen valmistelua tuettiin EU:n maaseuturahoituksen valmistelurahalla, ja varsinainen hanke sai sen jälkeen EU:n maaseuturahoituksen.