Hannun tila on tuonut kauppoihin kaksi uutta kurpitsalajiketta – apuna EU:n maaseuturahoitus

Salolaisessa Tuohitun kylässä sijaitsevalla Hannun tilalla lähdettiin etsimään sikatalouden rinnalle toista tukijalkaa kasvisten maailmasta. Maatilayrittäjät Anna ja Janne Hoskola kokeilevat nyt siipiään kurpitsanviljelijöinä ja oman tuotekehityksen parissa.

– Sikataloudessa on paljon epävarmuustekijöitä. Siksi aloimme miettiä muita vaihtoehtoja ja kiinnostuimme kurpitsoista. Niitä viljellään Suomessa suhteellisen vähän, joten markkinoilla on tilaa uusille tuotteille, Anna Hoskola taustoittaa.

Vuonna 2026 kurpitsaa kasvoi Suomessa 72 hehtaarilla. Salo on Suomen todellinen kurpitsapääkaupunki, sillä siellä on yli 40 prosenttia kaikista Suomen kurpitsapelloista. Varsinais-Suomen osuus koko Suomen kurpitsa-alasta on noin 80 prosenttia.

Kokeilu kannatti

Hannun tila sai Leader Ykkösakselilta maatalouden kokeilutukea eri kurpitsalajikkeiden testaamiseen. Kurpitsat ovat monipuolinen kasviryhmä, johon kuuluu lukuisia lajeja ja tuhansia lajikkeita. Lisäksi eri lajikkeita voi risteyttää keskenään.

– Mahdollisuudet ovat siis lähes rajattomat ja siksi uskomme, että tilakohtainen tuotekehitys on mahdollista, Anna Hoskola kommentoi.

Kokeilu tehtiin kahden vuoden aikana: ensin kolmella ja sitten kuudella hehtaarilla. Ensimmäisenä vuonna tilalla testattiin kymmeniä kurpitsalajikkeita sekä erilaisia viljely-, käsittely- ja pakkausmenetelmiä. Toisena vuonna lajikkeita vähennettiin, mutta menetelmäkokeiluja laajennettiin.

Kokeilussa vertailtiin esimerkiksi suorakylvöä ja taimikasvatusta. Tällä hetkellä näyttää siltä, että paras tulos saadaan taimikasvatuksella harson alla. Toiveena olisi kuitenkin päästä harsoista eroon, sillä ne kasvattavat kustannuksia. Hannun tilalla harsojen ja niihin käytetyn työn hintaan pitää lisätä vielä aitauskustannukset.

– Täällä on niin paljon peuroja, että kaikki alueet, joille levitetään harsot, on aidattava. Muuten peurat rikkovat harsot hetkessä.

Hyvä puoli kurpitsoissa on se, että ne pärjäävät kokeilun perusteella ilman kasvinsuojeluaineita. Lisäksi Suomessa voi viljellä sellaisia lajikkeita, jotka saavat etelämpänä vaurioita auringosta, kuumuudesta ja tuholaisista.

Kokeilussa kuitenkin huomattiin, että kahden vuoden kokemus ei vielä kerro koko totuutta, sillä vaihtelu vuosien välillä oli suurta.

– Esimerkiksi tänä vuonna runsaat sateet vaikeuttivat kastelulannoitusta sekä aiheuttivat mangaaninpuutosta ja etanavahinkoja joissain lajikkeissa, jotka menestyivät viime vuonna hyvin.

Lisäksi hankkeeseen kuului opintomatka Eurooppaan.

– Kävimme Hollannissa, Belgiassa ja Saksassa eri kurpitsatiloilla tutustumassa esimerkiksi viljelyyn, koneelliseen korjuuseen, käsittelyyn ja markkinointiin.

Batabata ja Musimusi ovat jo kauppojen hyllyillä

Kokeilun aikana seitsemän lajiketta osoittautui erityisen lupaaviksi ja kaksi niistä on jo kauppojen hyllyillä: bataattikurpitsa Batabata ja perunamuussikurpitsa Musimusi. Nimet ovat saaneet vaikutteita japanin kielestä, jossa on yleistä, että sanassa toistuu sama osa kaksi kertaa.

Bataattikurpitsaa voi käyttää kaikkeen, mihin bataattiakin.

– Siitä voi tehdä vaikka muussia, uuniranskalaisia tai sosekeittoa. Käsittely on helppoa, sillä bataattikurpitsasta voi käyttää myös kuoret, Hoskola kertoo.

Perunamuussikurpitsa taas on pehmeä, kuohkea ja maistuu aivan perunamuussilta.

– Kurpitsa halkaistaan, siitä poistetaan siemenet ja sitten paistetaan uunissa puoli tuntia. Kun kurpitsa on kypsä, se voidaan lusikoida lautaselle. Perunamuussikurpitsassa on vähemmän kaloreja kuin perunassa. Siinä ei ole rasvaa ja ainakaan minun mielestäni siihen ei tarvitse lisätä suolaa, mikä on aika kiva ominaisuus.

Helppous ratkaisee kaupan hyllyllä

Anna Hoskola on tehnyt tuotekehityksen tiimoilta markkinatutkimusta ja tullut siihen tulokseen, että hyvä maku ei yksin riitä. Kuluttajat etsivät helppoa, nopeaa ja kohtuuhintaista ruokaa. Samalla kurpitsojen pitäisi olla riittävän pieniä myös yhden tai kahden hengen kotitalouksille ja kestää kaupan jakeluketju.

Tällä hetkellä Hannun tilan kurpitsojen jakelu toimii S- ja K-ryhmien keskusvarastojen kautta. Kurpitsoja saa Prismoista ja vaihtelevasti eri K-kaupoista.

Tilatason tuotekehityksestä uutta elinvoimaa

Hoskolat ovat keksineet kurpitsoille oman kypsytysmenetelmän, joka tekee kurpitsoista entistä makeampia ja paremmin säilyviä. Siksi kokeilussa haarukoitiin erityisesti sellaisia lajikkeita, jotka soveltuvat heidän kehittämäänsä kypsytysmenetelmään.

– Tavoitteena on mahdollisimman tasalaatuinen lopputuote, jolla on pitkä säilyvyys ja myyntikausi, Anna Hoskola toteaa.

Hannun tilalla kurpitsoja ei haluta nähdä vain raaka-aineina vaan tunnistettavina tuotteina. Siksi tilalla on panostettu myös tuotteiden nimiin, etiketteihin, logoihin ja verkkosivuihin. Tavoitteena on osoittaa, että maatilalla voidaan viljelyn lisäksi tehdä omaa tuotekehitystä.

Seuraava askel olisi jatkojalostus. Mahdollisuuksia nähdään esimerkiksi pakasteissa, valmisruuissa ja puolivalmisteissa. Ideoissa ovat olleet muun muassa kurpitsasipsit ja kotimainen tölkkikurpitsakeitto.

Yksi hyvä puoli täysin uusissa tuotteissa on se, että niille saa itse määritellä hinnan.

– Lihantuotannossa emme pysty vaikuttamaan tuotteen hintaan juuri ollenkaan. Jos taas onnistumme luomaan kokonaan uusia tuotteita, voimme itse määritellä niille myös hinnan.

EU:n maaseuturahoitusta myöntävät alueelliset elinvoimakeskukset ja paikalliset Leader-ryhmät, jotka myös neuvovat tuen hakemisessa.