Toimivan vesienhallinnan hyödyt näkyvät satotasossa ja vesistöissä

29.10.2026 13:12Lounais-Suomi, Satakunta, Yleinen

Maatalous elää murrosvaihetta, jossa ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät yhä selvemmin. Sään ääri-ilmiöt ja muuttuvat viljelyolosuhteet asettavat maataloudelle uusia haasteita. Samalla vesienhallinnalta odotetaan yhä enemmän: sen tulee tukea sekä viljelyn kannattavuutta että vesistöjen hyvää tilaa, luonnon monimuotoisuutta, ilmastokestävyyttä ja huoltovarmuutta.

– Usein kun maa- ja metsätaloudessa mietitään ympäristönäkökulmia, taustalle jäävät taloudelliset hyödyt. Kuitenkaan kenenkään tavoitteena ei ole, että ravinteet lähtisivät pellosta pois. Hankkeessa avaamme vesienhallintaa monitavoitteisesti ja näytämme, mitä hyötyjä toimenpiteistä on, hankepäällikkö Virve Hindström taustoittaa.

Hän kertoo, että vesienhallintaan liittyvässä keskustelussa haetaan herkästi vastakkaisia näkökulmia ja aiheet herättävät tunteita. Siksi hankkeen tavoitteena onkin jättää jälkensä keskustelukulttuuriin ja tuoda toimijat yhteisten tavoitteiden ääreen.

– Lähtökohtaisesti aiheen parissa työskentelevät ovat samalla linjalla, mutta keskustelu voi olla klikkiytynyt eri paikkoihin. Todellisuudessa kaikilla on yhteisiä suuntia ja samanlaisia tavoitteita, hankeasiantuntija Hanna Mäkelä kertoo.

Padot, ojat, kosteikot, kaksitasouomat ja suojavyöhykkeet ovat osa vesienhallintaa

Maatalouden vesienhallinta tarkoittaa toimenpiteitä, joilla säädellään veden määrää pelloilla sekä veden kulkeutumista pois viljelysmaalta. Hallitsemattomasti pelloilta poistuvan veden mukana huuhtoutuu ravinteita, joista viljelykasvit hyötyisivät ja vesistöihin päästessään ne taas rehevöittävät ympäristöä.

– Kun ollaan kiinnostuneita ravinteiden sitomisesta maaperään ja pellon sadontuottokyvystä, vesienhallinta on kaiken a ja o, Hindström toteaa.

Hän kertoo, että Suomessa on salaojituksen osalta valtava korjausvelka, mikä aiheuttaa haasteita. Tulvariskit lisääntyvät ja ravinnekuormitus kasvaa, kun vesi ei kulje pellolla ja vesi pitäisi saada pois.

– Talouden realiteetit ovat sellaiset, että koko korjausvelkaa ei saada kerralla pois. Talousrealismi on meille tärkeää, ja isoa kokonaisuutta voi lähteä purkamaan osissa. Kannustamme ajattelemaan niin, että teen nyt pienen asian ja myöhemmin toisen.

MTvesi-hanke järjestää verkkokoulutuksia sekä keskustelutilaisuuksia esimerkiksi patojen, ohitusyhteisöjen ja kosteikkojen äärellä. Syksyn 2026 aikana hanke järjesti muun muassa webinaarin maan kasvukunnosta ja maatalouden vesihankkeiden rahoituswebinaareja.

MTK-Satakunnan toiminta-alueeseen ja hankkeen vaikutuspiiriin kuuluvat Satakunnan kunnat, Parkano, Kihniö, Punkalaidun sekä Sastamala Mouhijärveä ja Suodenniemeä lukuun ottamatta.

Kuulutko sinä ojitusyhteisöön?

Hankkeen tavoitteena on aktivoida ojaverkostojen rakentamisesta ja kunnossapidosta vastaavia yhteisöjä. Suomessa on noin 15 000–20 000 ojitusyhteisöjä, joita on perustettu ojitusta ja ojien kunnossapitoa varten. Sen jäseniä ovat maanomistajat ja hyödynsaajat.

– Moni maanomistaja voi kuulua ojitusyhteisöön, vaikka ei olisi itse viljelijät. Jaamme tietoa ojitusyhteisöjen aktivoinnista ja niiden toiminnasta, Hindström sanoo.

Ojitusyhteisön aktivointi tulee ajankohtaiseksi viimeistään silloin, kun kuivatus ei enää toimi, ja vesienhallinta vaatii kunnostustoimenpiteitä tai vesienhallinnan ratkaisuja halutaan muuttaa.

MTvesi hanke on Euroopan unionin osarahoittama, ja rahoituksen myönsivät Lounais-Suomen ja Sisä-Suomen elinvoimakeskukset. Hanke jatkuu vuoden 2027 loppuun.

Osallistu MTvesi-tapahtumiin!

18.11.2026 klo 13–15 Kuka ratkaisee vesienhallintahaasteet: Patojen säännöstely ja vesienhallinta – MTvesi-hankkeen yleisötilaisuus Harjavallan padolla

25.11.2026 klo 13–15 MTvesi-yleisötilaisuus Sastamalan Kiikoisissa: Ojitusyhteisön toiminta käytännössä: Kokemuksia ja neuvoja yhteisen uoman kunnostukseen

3.12.2026 klo 13–15 MTvesi-yleisötilaisuus Nakkilassa: Ojitusyhteisön toiminta käytännössä – Yhteisen uoman kunnostus, rahoitus ja yhteistyö