Lapsuuden hevoshaave kasvoi omaksi talliksi

04.11.2026 11:36Itä-Suomi, Pohjois-Savo

Vuonna 1992 Elina Thil näki Tukholman eläintarhassa hevosia ja talutusratsastusta. Yhdeksänvuotias innostui niin kovasti päästessään hevosen selkään, ettei olisi millään halunnut lopettaa.

– Äiti ei meinannut saada minua pois. Aina piti päästä uudestaan ja uudestaan. Äiti lupasi, että syksyllä pääsen ratsastustunnille Suomessa.

Lupaus piti. Yli 30 vuotta myöhemmin kipinä ei ole sammunut.

– Kerran kun hevonen kiskaisee mukaansa, siitä ei meinaa päästä eroon millään, Thil naurahtaa.

Nykyään hevoset ovat Thilille sekä työ että elämäntapa. Hän pyörittää Hyväntuulen tilaa Kerisalossa. Haave omasta maatilasta ja elämästä luonnon keskellä alkoi saada konkreettisen muodon noin kymmenen vuotta sitten, kun Thil pohti, voisiko hevosista syntyvää iloa jakaa muillekin.

Aluksi mielessä oli pienimuotoinen kuntouttava toiminta. Vuonna 2019 löytyi sopiva paikka Kerisalosta, ja ratsastustuntitoiminta käynnistyi vuonna 2021.

– En olisi kymmenen vuotta sitten voinut kuvitellakaan, että tilanne on nyt tämä, Thil sanoo.

Kolme tuntia työtä yhtä ratsastustuntia kohti

Hyväntuulen tilalla käy asiakkaita viisivuotiaista lähes 70-vuotiaisiin. Moni arvostaa pientä tallia ja pienryhmäopetusta, jossa tunnilla on tavallisesti kolmesta viiteen ratsastajaa.

Ratsastuksen lisäksi tilalla järjestetään eläintenhoitohetkiä ja työhyvinvointipäiviä. Vanhassa kellarissa toimii pakopeli Kellarin salaisuus, joka sopii esimerkiksi työporukoille ja matkailijoille.

Kesäisin lähialueen mökeiltä saatetaan soittaa jo aamulla ja kysyä, löytyisikö päiväksi tekemistä. Pihapiirissä asuu yhdeksän hevosen lisäksi kanoja, lampaita, kaneja, kissoja ja koiria.

Kaikki tämä vaatii työtä, jota asiakas ei välttämättä näe.

– Jos asiakas käy ratsastustunnilla, hän näkee tunnin tai parin verran tallin toimintaa. Yhtä ratsastustuntia kohti tulee kuitenkin kolmesta neljään tuntia muuta työtä.

Hevosten ruokinta, karsinoiden siivous ja paikkojen kunnostaminen vievät aikaa. Työ on myös fyysistä.

Thilillä on lisäksi tilitoimisto, joten päivät jakautuvat kahden erilaisen työn välille. Välillä hän istuu tietokoneen ääressä, välillä on hevosten kanssa liikkeessä.

– Kun teen tilitoimistotöitä, olen töissä. Kun olen tallilla, olen vain osittain töissä. Hevoshomma on niin paljon elämäntapa, ettei niitä tunteja tule laskettua samalla tavalla.

Talousosaamisesta on hyötyä myös tallin pyörittämisessä. Thil pystyy itse hoitamaan yrityksen talousasiat ja arvioimaan toimintansa kannattavuutta.

Maneesi vapautti sään armoilta

Hyväntuulen tilan toiminnan kasvua rajoittivat pitkään sääolosuhteet. Talvella lumi ja jää vaikeuttivat ratsastusta ja lisäsivät loukkaantumisriskiä. Kesällä rankkasade saattoi muuttaa kentän liejuiseksi, ja hyönteiset tehdä hevosista levottomia.

Syksyllä 2023 Thil alkoi vakavasti harkita maneesin eli ratsastushallin rakentamista. Jos tilalla aiottiin jatkaa vuosikymmeniä, olosuhteita olisi järkevää parantaa.

Päätös ei ollut helppo, sillä investointi oli pienelle yritykselle suuri. Alkuperäinen kustannusarvio oli noin 300 000 euroa.

EU:n maaseuturahoituksen kautta saatu yrityksen investointituki kattoi 40 prosenttia kustannuksista. Thilin mukaan ilman tukea hanketta ei olisi voitu toteuttaa.

Rakentaminen alkoi keväällä 2024, ja maneesi valmistui käyttöön syksyllä 2025. Lopulliset kustannukset jäivät arviota pienemmiksi, koska perhe teki suuren osan rakennustöistä itse. Hallirakenteet ja asennuksen toimitti kotimainen yritys, mutta pohjatyöt, katto, seinät ja monet muut työvaiheet tehtiin omin voimin. Talkoisiin osallistuivat Thilin ja hänen miehensä lisäksi molempien vanhemmat.

– Kaikki illat ja viikonloput oltiin tekemässä. Tämä oli aikamoinen perheprojekti.

Varmuus on jo saavutus

Maneesin ansiosta ratsastustunnit ja ohjatut ryhmät voidaan nyt järjestää ilman säävarausta. Myös esteratsastus onnistuu talvella omalla tilalla, eikä harjoittelemaan tarvitse lähteä muualle.

Asiakasmäärät eivät ole kasvaneet, mutta Thil pitää jo ennallaan pysymistä hyvänä saavutuksena nykyisessä taloustilanteessa. Palvelujen toteuttaminen on aiempaa varmempaa, ja uusia toimintamahdollisuuksia on tullut lisää.

Syksyllä tilalla järjestettiin paikallisen ratsastusseuran kanssa ensimmäiset ratsastuskilpailut. Yhteistyötä on tarkoitus kehittää etenkin lasten ja nuorten liikunnan ympärillä.

Pitkän aikavälin suunnitelmia Thil ei silti halua tehdä.

– En edes halua tietää, mitä viiden vuoden päästä on. Yritän elää päivä kerrallaan ja nauttia siitä, mitä meillä täällä on.

Thil toivoo, että jokainen tilalle tuleva voisi jättää kiireen ja murheet hetkeksi tallin ulkopuolelle. Hevoset auttavat pysähtymään ja rauhoittumaan.

– Hevoset ovat hyvin tunneälykkäitä eläimiä. Ne opettavat läsnäoloa ja hetkessä elämistä. Hevonen on aika lailla ihmisen peili, Thil sanoo.

Tallia hän haluaa pyörittää ennen kaikkea hevosten ehdoilla.

– Asiakkaiden ilo ja onnistuminen ovat palkitsevia, mutta yhtä tärkeää minulle on, että hevosilla on kaikki hyvin. Niilläkin pitää olla hyvä mieli ratsastustunnin jälkeen.