Oivalluksia Älykkäät kylät -hankkeissa

Syyskuun lopulla hanketoimijat kokoontuivat Kouvolaan Nuorisokeskus Ankkapurhaan verkostoitumaan sekä jakamaan parhaita oivalluksiaan. Tilaisuus käynnistyi maa- ja metsätalousministeriön johtavan asiantuntijan Marianne Selkäinahon esityksellä. Kuulimme, että Suomessa on toteutettu tai käynnissä yhteensä 261 Älykäs kylä -yhteistyöhanketta, joista Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksen alueella 35 kappaletta. Hieno osuus alueen väkimäärään suhteutettuna!

Tiedonhankintaa ja digitaitoja

Minttu Villikka luotsaa Ankkapurhan kulttuurisäätiön Etelä-Kouvola matkailijoiden kartalle -hanketta, jossa kehitetään uusia matkailutuotteita kohderyhmältä saadun taustatiedon pohjalta ja pilotoidaan jatkojalostusta varten. Myös paikallisilta on kerätty ideoita. Hankkeen alkaessa Villikka kuvitteli tunteneensa kotiseutunsa läpikotaisin, mutta näkee sen nyt ihan uudessa valossa.
– Älä oleta, vaan ota selvää ja tutki, hän kertoi oppineensa.

Myös yhteistyö muiden hankkeitten ja yhteistyökumppaneitten kanssa on tuonut uusia näkökulmia ja joukkovoimaa.
– Jos tekisimme yksin, olisivat vaikutukset paljon pienemmät.

Sonja Lairila kertoi Kylätieto verkkoon -hankkeesta, jossa luodaan maakunnan laajuinen kylähakemisto ja koulutetaan toimijoita digialustojen käytössä. Kymenlaakson Kylät ry:n hanketta vetäessään hän on oivaltanut, että jokaisen on mahdollista oppia digitaitoja.
– Olennaista on, miten opetetaan – etänä vai livenä. Uusien taitojen sisäistämiseen tarvitaan myös aikaa. Kokonaisuuksia on hyvä jakaa paloihin, hän muistutti.

Kylätalokin voi olla älykäs!

Päijät-Hämeen vuoden 2025 kylässä Lusissa liikunta- ja kuntosali, kokoustila, hyvinvointi-palvelut ja tapahtumat ovat kaikki saman katon alla. Ja mikä parasta, digitalisaation ansiosta kenenkään ei tarvitse rampata avaamassa ovia tilojen käyttäjille. Esimerkiksi liikuntasalin varaus ja maksaminen onnistuvat verkossa, samoin kuntosalipassin ostaminen.

Talon hyvinvointitilaa palveluntarjoajat, kuten hierojat, voivat vuokrata vaikka päivä kerrallaan. Tällainen mahdollisuus tarjoaa matalan kynnyksen yrittäjyyteen ja asukkaat hyötyvät lähipalveluista.
– Älykäs kylätalo syntyy, kun tilojen käyttäminen, palveluiden tarjoaminen ja toimijoiden yhteistyö tehdään mahdollisimman helpoksi. Tässä auttaa digitalisaatio, summasi Hannukka Niemi Lusin kylätalo Oy:stä.

Yhteisöllisyys on iso pitovoimatekijä

Taipalsaaren kunnassa on käynnissä kylien asuttavuushanke, jossa selvitetään kyläyhdistysten kanssa Vehkataipaleen, Jänkäsalon ja Kyläniemen kylien nykytilannetta ja kehittämistarpeita. Tarkoituksena on tutkia, mitä tarvitaan, jotta asuminen ja viihtyminen alueilla vahvistuisivat. Hankkeessa hyödynnetään Åbo Akademin kehittämää asuttavuusanalyysiä.

Tähän mennessä on selvinnyt, että palvelut ovat tärkeitä, mutta ne yksistään eivät saa ihmisiä jäämään kylään. Työpajoissa tärkeimmiksi pitovoimatekijöiksi nousivat yhteisöllisyys, luonto, avun saaminen ja antaminen sekä turvallisuus.
– Mökkiläiset eivät ole ulkopuolisia, vaan heidätkin pitää ottaa aktiivisina kylätoimijoina mukaan. Kyselyssä selvisi, että 40 prosenttia vapaa-ajanasukkaista olisi valmis muuttamaan Taipalsaarelle, mikä on ihan jäätävä määrä, iloitsi hankekoordinaattori Jaana Pöllänen.

Hänellä oli vielä pari käytännön vinkkiä, kuinka ihmiset saadaan paikalle yhteisiin kehittämistilaisuuksiin: ”Työpajoissa syötiin aina hyvin, mikä oli houkutin. Ja työpajat eivät olleet työpaja-nimellä, kun ihmiset eivät uskalla sellaisiin tulla.”

Kyläautoja ja aurinkovoimalla toimiva avantouintipaikka

Päijänne-Leaderin Älykkäät toimijat – viisaat kylät eli tuttavallisemmin ÄlliTälli-hanke edistää Päijät-Hämeessä maaseutukylien elinvoimaisuutta, digitaalista osaamista ja energiatehokkuutta. Hankkeessa on esimerkiksi testattu, voiko avantouintipaikan pitää sulana ilman verkkosähköä. Kokeilussa rakennettiin aurinkopaneeliin, akkuun ja ilmapumppuun perustuva järjestelmä, joka osoittautui toimivaksi ratkaisuksi erityisesti kevättalven olosuhteissa.

Hankkeen Jannet Niemimäki ja Ruokolainen kertoivat, että hyvää palautetta on tullut myös Sysmän ja Padasjoen kuntien kanssa yhteistyönä toteutetusta kyläautokokeilusta. Nyt tekeillä on dynaaminen, päivitettävä yhteisötilojen energiaopas.

Tilaisuudessa kuultiin lisäksi seuraavista hankkeista:

• Kansainvälisenkin median kiinnostuksen herättäneen Parempi vara -hankkeen varautumiskoulutuksilla on ollut kova kysyntä. Katso video Kaakkois-Suomen ja Pohjois-Karjalan Marttojen hankkeesta YouTube.comissa.
• Etelä-Karjalan liiton Taide Etelä-Karjalan muutosvoimana –hanke tuo yhteisötaidetta jokaiseen maakunnan kuntaan. Lue epressi.com-sivulta, millaista taidetta kuntiin on luvassa.
• Anna Koivisto esitteli Kymenlaakson Kylät ry:n Älykylä Kymenlaakso -hankkeessa kehitetyn Älykäs kylä -arviointityökalun ja laatumerkin. Lue lisää hankkeesta kymenlaaksonkylat.fi-sivuilta.

Tilaisuuden järjestivät yhteistyössä Kymenlaakson Kylät ry:n Älykylä-hankkeet, Päijänne-Leader ry:n Älykkäät toimijat – Viisaat kylät -hanke ja Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus.