Myös Varsinais-Suomessa kannattaa pitää silmät auki afrikkalaisen sikaruton varalta
16.11.2026 16:16Kaakkois-Suomessa todettu afrikkalainen sikarutto huolettaa myös Varsinais-Suomessa, jossa kasvatetaan lähes kolmannes Suomen sioista.
Afrikkalaista sikaruttoa (ASF) todettiin Kaakkois-Suomessa luonnonvaraisissa villisioissa ensimmäisen kerran heinäkuussa 2026. Nyt tautitapauksia on todettu jo yli 70. Ruokavirasto on perustanut tartuntavyöhykkeen, sen sisällä olevan ydinalueen sekä tartuntavyöhykkeeseen rajautuvan lisärajoitusvyöhykkeen taudin leviämisen estämiseksi. Näillä alueilla on voimassa monenlaisia rajoituksia.
Ruokavirastossa sikaruton torjuntaa johtava Sirpa Kiviruusu kävi esittelemässä tilannetta Varsinais-Suomen maaseutujaostolle lokakuussa. Varsinais-Suomessa sikaruttoa ei ole todettu, mutta Kiviruusu kehotti pitämään silmät auki maastossa.
– Ilmoita heti kunnan eläinlääkärille, jos näet maastossa villisian raadon tai selvästi sairaan villisian. Mitä nopeammin tauti havaitaan uudella alueella, sitä paremmin pystymme reagoimaan ja sitä pienemmiksi kokonaisvahingot jäävät. Lisäksi jokaisella sikatilalla tulee muistaa voimassa olevat tautisuojaustoimet joka päivä.
Maaseutujaoston puheenjohtaja Antti Jaatinen Lounais-Suomen elinvoimakeskuksesta muistuttaa, että tautitilanteen seuraaminen on tärkeää Varsinais-Suomessa, koska maakunnassa kasvatetaan lähes 30 prosenttia kaikista Suomen sioista. Satakunnassa Suomen sioista kasvaa 10 prosenttia.
– Lounais-Suomessa sikataloutta on kokonaan erilaisella tiheydellä ja mittakaavassa kuin maamme itärajalla, joten riskit ovat täällä taloudellisestikin merkittäviä. Villisikakantamme on ilmeisen runsas, joten pelkkä taudin leviämisen uhka edellyttää nyt korostettua tarkkaavaisuutta sikatiloilla.
Tauti voi levitä ihmisten mukana
Afrikkalaisen sikaruton aiheuttaja ASF-virus tarttuu vain sikaeläimiin ja on niille lähes aina tappava. Tautiin ei ole rokotetta eikä hoitoa. Afrikkalainen sikarutto ei tartu ihmiseen, mutta Sirpa Kiviruusu muistuttaa, että ihminen voi siirtää virusta pitkiäkin matkoja.
– Tauti leviää sikojen, niiden osien ja eritteiden sekä saastuneiden materiaalien välityksellä. Virus voi säilyä kuukausia, jopa vuosia. Siksi kaikki tartuntavyöhykkeellä käyneet maa- ja metsätalouskoneet pitää pestä ja desinfioida ennen kuin niitä saa siirtää vyöhykkeen ulkopuolelle.
Tauti voi levitä ihmisen mukana uusille alueille myös esimerkiksi kengänpohjien, metsästysvälineiden tai autonrenkaiden välityksellä.
– Viruksen voi tuhota vain puhtaalta pinnalta. Siksi kaikista tavaroista ja vaatteista pitää ensin saada lika pois ja vasta sitten desinfioidaan. Esimerkiksi Virkon S on toimiva desinfiointiaine.
Rajoitukset jatkuvat tartuntavyöhykkeellä
Afrikkalainen sikarutto on EU-lainsäädännössä vakava a-luokan eläintauti. Suomessakin torjuntatoimet tehdään EU:n määrittelemällä tavalla. Suomen tartuntavyöhykkeen laajuus on noin 3 000 neliökilometriä. Vyöhyke voidaan purkaa vasta sitten, kun viimeisestä löydöstä on kulunut 12 kuukautta.
Tartuntavyöhykkeen rajoitusten on tarkoitus estää taudin leviäminen. Siellä saa metsästää vain Ruokaviraston ohjaamalla tavalla. Alueelta kerätty rehu pitää kuumentaa tai varastoida ohjeiden mukaan ennen kuin sitä saa antaa sioille. Rajoitukset koskevat myös esimerkiksi koirien liikkumista ja yleisötapahtumia.
– Emme kuitenkaan halua aiheuttaa turhaa haittaa elinkeinon harjoittamiselle. Asia aiheuttaa ymmärrettävästi paljon hämmennystä ja kysymyksiä, ja vastaamme niihin parhaamme mukaan, Sirpa Kiviruusu sanoo.
Ajantasaisin tieto afrikkalaisesta sikarutosta löytyy Ruokaviraston sivulta.