Puhuja lavalla Saimaan ruokafoorumissa.
Saimaan ruokafoorumi kokosi yhteen ruokajärjestelmän toimijoita Sodan ja rauhan keskus Muistiin Mikkeliin. Kuvassa lavalla Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Pasi Rikkonen. Kuva Harri Hakala.

Kestävien ruokajärjestelmien rakentaminen Suomeen on välttämätöntä – Saimaan ruokafoorumissa esiteltiin ratkaisuja typpikierrosta tiedonvälitykseen

16.11.2026 10:56

Miten rakennetaan kokonaisturvallinen ja joustava ruokajärjestelmä, joka kestää kriisit ja poikkeustilanteet? Ensimmäistä kertaa järjestetty Saimaan ruokafoorumi kokosi yhteen ruokajärjestelmän toimijat edistämään ruokaturvaa maailman myllerryksen ja ilmastonmuutoksen keskellä.

Ruokajärjestelmä kohtaa tällä hetkellä jatkuvasti uusia uhkia. 2020-luvulla Suomen ruokajärjestelmä on siirtynyt yksittäisten häiriöiden aikakaudesta päällekkäisten ja toisiaan voimistavien kriisien aikaan. Haasteensa ovat tuoneet niin koronapandemia, Venäjän hyökkäys Ukrainaan kuin näistä osaltaan seuranneet energia-, lannoite- ja talouskriisit.

Kun huoltovarmuuden ja muutosjoustavuuden tarve korostuu, kestävien alueellisten ruokajärjestelmien edistäminen on muodostumassa kiireelliseksi.

– Toimivat ruokajärjestelmät ovat tärkeä osa kokonaisturvallisuutta, johon liittyvässä työssä Mikkeli ja Etelä-Savo ovat olleet aktiivisesti mukana. Oli luonnollista, että Ruralia-instituutissa halusimme nostaa näitä teemoja esiin ja järjestää Saimaan ruokafoorumin juuri Mikkelissä, tapahtuman järjestelyistä vastannut yliopistotutkija Kari Koppelmäki Ruralia-instituutista kertoo.

Riskit, mahdollisuudet ja ratkaisut esiin

Tapahtuma keräsi paikan päälle ja striimin äärelle yhteensä lähes 200 ruokajärjestelmän toimijaa muun muassa tuotannon, kaupan, tutkimuksen ja hallinnon aloilta. Päivän aikana liikuttiin globaalien riskien, mahdollisuuksien ja ratkaisujen tarkastelusta kansalliselle ja edelleen paikalliselle tasolle.

Konkreettisia ratkaisuja ruokajärjestelmän haasteisiin nostettiin esiin ratkaisujen korteilla, joita seminaariosallistujat esittelivät tilaisuudessa. Korteilla tuotiin esiin konkreettisia toimintamalleja, hyviä käytäntöjä ja uusia avauksia, joista muut toimijat saavat oppia ja ideoita omaan työhönsä.

Ratkaisuja maatalouden kriisinkestävyyteen

Yhden ratkaisujen kortin tilaisuuteen toi Huoltovarmuutta ja resilienssiä ruokajärjestelmään (ARMAS) -maaseutuhanke. Hanke vahvistaa maaseudun toimijoiden huoltovarmuusosaamista tiedonvälityksen keinoin.

– Maatalouden muutos- ja kriisinkestävyydelle on paljon tietotarvetta. Tuomme tietoa muun muassa tietokorttien ja webinaarien muodossa kaikkien saataville, tutkija Riitta Savikko Luonnonvarakeskuksesta kertoo.

Ratkaisujen kortit olivat esillä tapahtumassa.

Esimerkki konkreettisesta huoltovarmuuden osa-alueesta ovat myös maataloudessa käytetyt ravinteet. Luonnonvarakeskuksen nurmitutkimuksen ja Nero-hankkeen tavoitteena on tuottaa tutkimustietoa nautakarjatilan typpikierron kehittämisestä.

– Yksikään kasvi ei kasva ilman typpeä, mutta typpilannoitteiden valmistamisessa tarvittava ammoniakki on tuontitavaraa. Karjalanta ja nurmen seassa viljeltävät typensitojakasvit ovat kotimaisia keinoja lisätä ilmastokestävyyttä ja huoltovarmuutta maataloudessa, kun riippuvuus teollisista typpilannoitteista vähenee, väitöskirjatutkija Maarit Termonen Luonnonvarakeskuksesta kertoo.

ARMAS- ja Nero-hankkeiden sekä muihin tilaisuudessa esiteltyihin ratkaisujen kortteihin on mahdollista tutustua tämän linkin kautta (pdf).

Saimaan ruokafoorumin on tarkoitus kasvaa vuosittaiseksi kohtaamispaikaksi, joka vauhdittaa yhteistyötä ja vaikuttavia tekoja myös tulevina vuosina.

 

ARMAS-hankkeen päätoteuttaja on Luonnonvarakeskus yhdessä Ruralia-instituutin ja Savonia-ammattikorkeakoulun kanssa. Nero-hankkeen päähankkeen toteuttaa Luonnonvarakeskus ja osahankkeet Savonia-ammattikorkeakoulu, Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus, ProAgria Itä-Suomi ja Ilmatieteen laitos.

Saimaan ruokafoorumin järjesti Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti yhteistyössä Elinvoimakeskusten ilmastoyksikön, Luonnonvarakeskuksen ja Maaseutuverkoston kanssa. Tapahtuma sai rahoitusta Suomen kulttuurirahaston Etelä-Savon rahastosta sekä EU:n maatalous- ja maaseuturahoitukselta.

Lisää uutisia

Uutinen
12.11.2026

Kosteikko- ja uomainvestointien rahoitusta vielä yli 10 miljoonaa euroa jäljellä ‒ haku päättyy pian

Uutinen
10.11.2026

Viljelijä: ennakoi tärkeät tukimuutokset vuodelle 2027

Uutinen
09.11.2026

Maaseutuverkosto etsii koordinaattoria maatalouden Neuvonnan tulevaisuus -fokusryhmälle

maaseutu.fi/uusimaa-logo

EU:n maaseuturahoituksella tuetaan maataloutta ja maaseutua, jotta koko Suomi voisi hyvin. Tältä sivustolta löydät tietoa siitä, miten tämä vaikuttaa juuri sinuun – olitpa sitten viljelijä, maaseudulla toimiva yrittäjä, maaseudun asukas tai kehittäjä.