Dialogi maaseudun ruoantuottajien ja kaupunkilaisten syöjien välillä edistää ruokamurrosta

Hyvää pataa on pilottihanke, jota Tampereen 4H -yhdistys on toteuttanut vuoden 2026 alusta Maaseudun Säätiön rahoituksella osana Kohti kestävää ruokajärjestelmää -verkoston toimintaa. Hankkeen tarkoituksena on koota maaseutujen ruoantuottajia ja kaupunkilaisia syöjiä elintärkeän asian, ruoan, ympärille keskustelemaan hyvässä hengessä isoista yhteiskunnallisista kysymyksistä. Hankkeen idea tuli alun perin maaseudun ammattiviljelijöiltä, jotka halusivat kertoa kaupunkilaisille maatilojensa arjesta iloineen ja haasteineen.

Keväällä 2026 ruokamurroksen merkeissä kokoonnuttiin Tampereella, Turussa ja Helsingissä. Paikallisten yhteistyökumppaneiden kanssa järjestetyissä kaikille avoimissa ja maksuttomissa Mitä huomenna syödään? –yleisötilaisuuksissa on kuultu kestävän ruokajärjestelmän tutkijoiden ja käytännön asiantuntijoiden alustuksia, maatalousyrittäjien ja ruokaosuuskuntalaisten puheenvuoroja sekä keskusteltu yhdessä isommalla porukalla. Tilaisuuksiin on osallistunut vajaa sata ihmistä. Syksyllä vastaavia keskustelutilaisuuksia on tarkoitus järjestää Jyväskylässä, Lahdessa ja Seinäjoella.

Laajempi näkökulma ruokaan on tarpeen

Puhe ruoasta on usein kapeaa ja yksilökeskeistä. Se keskittyy ruokavalioihin, ruoan terveysvaikutuksiin ja hintoihin tai vain maatalouden ja elintarvikeketjun ongelmiin, jolloin ruokakulttuuri ja ruoan rooli elintärkeänä tarpeentyydyttäjänä jäävät vähälle huomiolle. Myös ruoan ekologiset vaikutukset käsitellään usein pelkästään maatalouden näkökulmasta sen sijaan, että ruokajärjestelmän kestävyysmurrosta tarkasteltaisiin laajemmin yhteiskunnallisena kysymyksenä. Sosiaalinen media kärjistää keskustelua ja luo vastakkainasetteluja, mikä heikentää yhteiskunnallista vuoropuhelua. Siksi rauhallinen, kasvokkainen keskustelu osapuolten välillä on tärkeää.

Suomalainen ruokajärjestelmä on murroksessa eikä nykyisellään ole kestävä. Se ei takaa huoltovarmuutta, kestävyyttä eikä riittävää joustavuutta kriiseissä. Ruokajärjestelmä on rakennettava kestävämmälle pohjalle osana laajempaa yhteiskunnallista muutosta. Tämä ei ole mahdollista ilman aidosti moniäänisen keskustelun kautta saavutettua riittävää yhteisymmärrystä.

Kaikki mukaan nyyttäriperiaatteella

Ruokamurroskeskusteluissa on pyritty eri näkemysten laajaan kirjoon, minkä vuoksi mukaan on kutsuttu laajasti järjestöjä, yhdistyksiä ja yksityisiä ihmisiä. Ajatuksena on ollut, että kaikkia näkökulmia tarvitaan. Erimielisyydet ja intressiristiriidat eivät ole estäneet aitoa dialogia ja yhteisymmärrystä, kun keskustelun pelisäännöt on yhdessä sovittu. Tärkeä linjaus on ollut, että kaikkia osallistujia kuunnellaan ja kohdellaan kunnioittavasti eikä ketään yritetä käännyttää. Jokaisella on tilaisuudessa oikeus ja mahdollisuus tulla kuulluksi. Ruokamurroskeskustelutilaisuus on esitelty nyyttikestinä, jossa jokainen tuo tarpeensa, näkemyksensä tai huolensa yhteiseen pöytään. Tämä lähtökohta on osoittautunut toimivaksi. Keskustelut on käyty avoimen kuuntelemisen ja rakentavan vuorovaikutuksen menetelmän pohjalta hyvässä hengessä.

Tampereen 4H -yhdistyksen verkkosivuilla julkaistun ennakkoilmoittautumislomakkeen kautta kaikilla kiinnostuneilla on ollut mahdollisuus osallistua ruokamurroskeskustelujen suunnitteluun. Ihmiset ovat voineet esittää omat toiveensa keskusteluissa käsiteltävistä teemoista ja esittämään panelisteille ennakkokysymyksiä pohdittaviksi ennen tilaisuutta. Ennakkoon ja keskusteluissa esiin nousseet teemat ja tarpeet ovat olleet moninaisia.

Hyvät ideat yhteen ja jakoon

Pilottihanke on saanut erinomaista palautetta varsinkin viljelijöiltä. Tämänkaltaisten tilaisuuksien järjestämisen edistäminen on koettu tärkeäksi. Jokainen keskustelu on ollut osallistujiensa näköinen ja painottunut eri tavoin. Yhteistä kaikille on ollut laajasti tunnistettu muutoksen tarve. Osallistujat ovat ymmärtäneet, että olemme murroskohdassa, jossa koko yhteiskunnallinen toimintaympäristö mullistuu ympäristömuutosten edetessä. Kotimaisen ruoantuotannon turvaaminen muuttuvassa maailmassa on ollut keskiössä.

Keskusteluissa esiin nousseita ajatuksia ja ideoita on tarkoitus kehittää eteenpäin viestiksi päättäjille. Tilaisuuksista saatuja kokemuksia kootaan ruokamurroskeskustelujen järjestämisen ideapaketiksi, joka luovutetaan vapaasti julkaistavaksi esimerkiksi yhdistysten verkkosivuilla. Ideapaketin tarkoituksena on jakaa ruokamurroskeskusteluihin liittyviä hyviä käytäntöjä kaikille, jotka haluavat tätä tärkeää työtä tehdä. Tavoitteena on, että ruokamurroskeskusteluja järjestettäisiin ympäri Suomea.

Kiitos ruoasta. Kohta syödään taas!

Saraleena Aarnitaival