Lasten ja nuorten vahva luontoyhteys lisää hyvinvointia ja rohkaisee ympäristötekoihin

Luonto on edelleen tärkeä suurelle osalle suomalaisista lapsista ja nuorista. Maaseudulla asuvien nuorten mielestä luonnon läheisyys, puhtaus ja kauneus kuuluvat maalla asumisen parhaimpiin puoliin1. Osa ei kuitenkaan näe maaseudun mahdollisuuksia itselleen. Kun pojista jopa 90 % on tyytyväisiä elämäänsä maaseudulla, tytöillä osuus on kaksi kolmesta1. Vain reilu puolet maaseudun tytöistä haluaa asua maaseudulla mieluummin kuin kaupungissa.

Luonnosta kokonaisvaltaista hyvinvointia

Luontoyhteys kuvaa henkilökohtaista yhteyden kokemista ja tunnesidettä luontoon. Lasten ja nuorten vahva luontoyhteys on yhteydessä parempaan koettuun hyvinvointiin ja elämäntyytyväisyyteen2.

Luonnon hyvinvointivaikutuksista on vahvaa näyttöä – luonnossa oleilu kohottaa mielialaa ja itsetuntoa sekä parantaa keskittymistä ja luovuutta. Monimuotoisen luonnon mikrobisto vahvistaa kehon puolustusjärjestelmiä. Luonto houkuttelee liikkumaan ja on ympäristönä ihanteellinen sosiaalisten suhteiden vahvistamiseen.

Vahva luontoyhteys ennustaa luontopositiivisia tekoja

Vahva luontoyhteys näkyy paitsi hyvinvointina, myös haluna toimia luonnon hyväksi3.  Lapsuuden myönteiset luontokokemukset ennustavat ympäristövastuullisia tekoja myös aikuisuudessa. Kun lapsi ja nuori otetaan mukaan pieneen tai suureen luontopositiiviseen tekoon, arvostus luontoa ja luonnonsuojelua kohtaan kasvaa.

Tämän päivän lapset ja nuoret ovat maaseudun kestävän tulevaisuuden rakentajia. Siksi on tärkeää, että he kokevat yhteyttä ympäröivään luontoon – ja haluavat toimia sen puolesta.

Lähiluonnon mahdollisuuksia luontoyhteyden vahvistamiseen

Yhteys luontoon edellyttää luontokontakteja: oleskelua metsissä, rannoilla, pihoissa ja puutarhoissa. Maaseutukuntien vahvuutena onkin luonnon välitön läheisyys. Lähiluontoon ei kuitenkaan lähdetä, jos sitä ei koeta tarpeeksi kiinnostavana. Nykyisin erityisesti digilaitteet kilpailevat lasten ja nuorten huomiosta.

Jamkin LähiLUMO-hanke lisää Keski-Suomen maaseutukuntien asukkaiden ymmärrystä lähiluonnon monimuotoisuudesta ja sen tarjoamista kulttuuripalveluista. Hankkeessa on jalkauduttu maaseutukuntiin lasten ja nuorten pariin. Esimerkiksi Petäjävedellä 1.–2. luokkalaiset tutustuivat uuteen lintujen talviruokintapaikkaan ja oppivat pikkulintujen vihollisista piilohipan avulla. Kinnulan yläkoululaiset tutkivat luupilla sammalia ja jäkäliä ja merkitsivät karttaan itselleen tärkeitä lähiluontokohteita.

Lapsille ja nuorille on tarjottava enemmän mahdollisuuksia myönteisiin ja merkityksellisiin luontokokemuksiin. Ilo ja omaehtoisuus ovat avainasemassa ja oma juttu voi löytyä vain kokeilemalla. Tuoko iloa puissa kiipeily, retkeily, luontokuvaus tai pyöräily? Innostaako kalastus, metsästys, lajien tunnistus tai puutarhanhoito? Pidetään huoli, että jokaisella lapsella ja nuorella on mahdollisuus löytää lähiluonnon arvo.

Ota seurantaan hankkeen Instagram-tili: @keskisuomalainen.lumo

Lue lisää luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista:
https://www.meijanpolku.fi/luonnon-terveysvaikutukset/

Lähteet

Anniina Tölli, terveyden edistämisen asiantuntijaharjoittelija Jamkin LähiLUMO-hankkeessa