Suometsissä ei ole yhtä oikeaa metsänkäsittelytapaa

Suometsien puunkorjuun uudet tuulet -hankkeen keskeinen tulos on selkeä: suometsiä ei voi käsitellä yhdellä ja samalla mallilla. Kasvupaikka, vesitalous, puuston rakenne ja korjuuolosuhteet vaihtelevat paljon, ja nämä tekijät ratkaisevat sen, millainen metsänkäsittely on kussakin kohteessa toimiva – sekä metsän kasvun että puunkorjuun onnistumisen kannalta.

Hankkeessa tarkasteltiin suometsiä käytännön esimerkkien kautta ja vertailtiin metsänkäsittelyvaihtoehtoja demokohteilla. Vertailut osoittivat, että onnistunut metsänkäsittely edellyttää kohdekohtaista harkintaa: joissain kohteissa jatkuvapeitteinen kasvatus voi tuottaa hyvän lopputuloksen, toisissa jaksollinen kasvatus tai korjuun ajoitus (esim. talvikorjuu) on riskienhallinnan kannalta parempi vaihtoehto. Yksinkertaiset yleisohjeet eivät riitä, jos tavoitteena on välttää esimerkiksi urapainaumia, vesitalouden häiriintymistä tai uudistumisen epävarmuutta.

Kohdekohtainen suunnittelu kannattaa aloittaa lähtötilanteen arvioinnilla: millainen on kasvupaikka, miten vesitalous toimii ja millainen on puuston rakenne. Tämän pohjalta voidaan valita hakkuutapa ja korjuun ajankohta sekä suunnitella toteutus niin, että kantavuus, ajouraverkosto, tiestö ja varastopaikat tukevat onnistumista. Näin metsänomistaja pystyy ennakoimaan riskit ajoissa ja tekemään päätöksiä, jotka tukevat sekä metsän kasvua että puunkorjuun toteutettavuutta muuttuvissa olosuhteissa.

Mitä hanke nosti esiin päätöksenteon tueksi?

• Suometsän käsittely kannattaa aina aloittaa kohteen lähtötilanteen arvioinnilla (kasvupaikka, vesitalous ja puuston rakenne), sillä ne ohjaavat sekä hakkuutapaa että korjuun ajoitusta.
• Sama menetelmä ei toimi kaikkialla: joissain kohteissa jatkuvapeitteinen kasvatus voi tuottaa hyvän lopputuloksen, toisissa jaksollinen kasvatus tai talvikorjuu on riskienhallinnan kannalta parempi vaihtoehto.
• Korjuuolosuhteet ratkaisevat paljon – erityisesti kantavuus ja vesitalouden toimivuus – joten yleisohjeiden sijaan tarvitaan kohdekohtainen suunnittelu ja tarvittaessa vaihtoehtoisten toteutustapojen vertailu.
• Kohdekohtaisella tarkastelulla voidaan ennakoida tyypillisiä riskejä (esim. urapainaumat, vesitalouden häiriintyminen tai taimettumisen epävarmuus) ja valita toimenpiteet, jotka tukevat sekä kasvua että korjuun onnistumista.

Hankkeessa tuotetut verkkokurssit tukevat päätöksentekoa käytännössä. Hanke tuotti viisi maksutonta, tiivistä verkkokurssia (noin 20–40 min), jotka tarjoavat konkreettisia työkaluja kohteen arviointiin ja toimenpiteiden valintaan: Rehevien turvekankaiden metsänkäsittelyvaihtoehdot (n. 40 min), Karujen turvekankaiden metsänkäsittelyvaihtoehdot (n. 30 min), Ojien kunnostustarpeen määrittäminen (n. 20 min), Suometsien tuhkalannoitus ja lannoitukseen soveltuvat kohteet (n. 30 min) sekä Suometsien sulan maan puunkorjuu – tiestöstä toteutukseen. Kurssit auttavat siirtämään hankkeen opit suoraan arjen metsänhoidon ja korjuun suunnittelun tueksi.

Linkit verkkokursseihin

• Metsien monikäyttö ja monimuotoisuus -verkkokurssi (Gimlet)(avautuu uuteen välilehteen)
• Suometsien tuhkalannoitus -verkkokurssi (Gimlet)(avautuu uuteen välilehteen)
• Ojien kunnostustarpeen arviointi -verkkokurssi (Gimlet)(avautuu uuteen välilehteen)
• Rehevien turvekankaiden metsänkäsittelyvaihtoehdot (Gimlet)(avautuu uuteen välilehteen)
• Karujen turvekankaiden metsänkäsittelyvaihtoehdot (Gimlet)(avautuu uuteen välilehteen)
• Suometsien sulan maan puunkorjuu – tiestöstä toteutukseen

Blogi on tuotettu osana Suometsien puunkorjuun uudet tuulet -hanketta. Hanketta rahoittaa Euroopan maaseuturahasto. Hankkeen toteuttajina ovat Suomen metsäkeskus ja Oulun seudun metsänhoitoyhdistys ry.

Sari Hilli