CAP-suunnitelman muutokset

Viljelyn monipuolistaminen viljelykiertovaatimuksen rinnalle

Merkittävin CAP-muutos koskee viljelykiertovaatimuksen (GAEC 7) rinnalle käyttöön otettavaa viljelyn monipuolistamista. Muutoksella otetaan käyttöön EU:n yksinkertaistamisasetuksen antama mahdollisuus sisällyttää monipuolistaminen osaksi viljelykiertovaatimusta. Tämä on suuri helpotus viljelijän työhön ja viljelijä voi jatkossa suunnitella viljelyään vapaammin, kun käytettävissä on kaksi vaihtoehtoa maaperän hyvän rakenteen tavoitteen saavuttamiseksi. Viljelyn monipuolistaminen oli käytössä viherryttämistuessa viime CAP-kaudella. Monivuotisen viljelykierron vaatimus säilyy ja sen ensimmäinen toteuttamisvuosi on 2026.

Kasvuston herkkä ajanjakso pidentyy

Kasvuston säilyttämistä koskeva herkkä ajanjakso (GAEC 6) muuttuu tarkoituksenmukaisemmaksi Suomen olosuhteissa. Muutoksella otetaan käyttöön EU:n yksinkertaistamisasetuksen mahdollisuus ottaa paremmin huomioon jäsenmaakohtainen talvikauden pituus ja sen vaikutus kasvukauden pituuteen. Muutoksella määritellään herkän ajanjakson päättyminen uudelleen siten, että kasvusto säilytetään sadonkorjuun jälkeisestä ajasta vähintään vuoden loppuun asti. Muutosta voidaan soveltaa 1.1.2025 alkaen.

Tukien valvontaan ja seuraamuksiin liittyvät muutokset

Vuoden 2025 alusta tulee voimaan uusi ehdollisuuden vaatimus, sosiaalinen ehdollisuus. Sosiaalinen ehdollisuus tuo EU-rahoitteisten pinta-ala- ja eläinperusteisten tukien saamisen ehdoksi tiettyjä työntekijöiden työsopimuksiin ja työturvallisuuteen liittyviä asioita 1.1.2025 alkaen koko EU:n alueella, joten se kirjataan myös CAP-suunnitelmaan. Se koskee viljelijöitä, joilla on työvoimaa. Sosiaalinen ehdollisuus voi johtaa ehtojen laiminlyöntitapauksissa EU-rahoitteisten pinta-ala- ja eläinperusteisten tukien menetyksiin. Viljelijät, joilla on ulkopuolista työvoimaa, voivat varautua sosiaaliseen ehdollisuuteen jo nyt hyödyntämällä neuvontaa. Sosiaalisen ehdollisuuden käyttöönotosta on päätetty CAP-kauden valmistelun yhteydessä, ja Suomessa se tulee voimaan siirtymäajan viimeisenä mahdollisena ajankohtana 1.1.2025.

EU:n yksinkertaistamisasetuksen myötä jo aiemmin keväällä 2024 pienet tilat, enintään 10 ha, vapautettiin ehdollisuuden seuraamuksista. Lisäksi ehdollisuuden vaatimuksesta GAEC 8 (tuottamattomien alojen vaatimus) muuttuu yksinkertaistamisasetuksen myötä siten, että Uuttamaata, Varsinais-Suomea ja Ahvenanmaata koskenut vaatimus 4 % “velvoitekesannosta” poistuu. Nämä vapautukset kirjataan myös CAP-muutoksiin.
Pinta-alaperusteisten tukien valvonnassa ja seuraamuksissa muun muassa lisätään huomautusten käyttöä seuraamuksena. Muutokset perustuvat ensimmäisen toimeenpanovuoden kokemuksiin.

Nuorten viljelijöiden tulotuen ammattitaitovaatimus lievenee

Nuorten viljelijöiden tulotuen ammattitaitovaatimus lievenee. Lievennys tulee voimaan vuoden 2025 tukihausta alkaen. Ammattitaitovaatimuksena on vähintään toisen asteen tutkinto, jota ei ole rajattu luonnonvara-alan tutkinnoksi, tai tietty määrä opintoja, jotka sisältävät talousopintoja. Opintojen lisäksi ei edellytetä käytännön kokemusta luonnonvara-alalta. Jos nuorten viljelijöiden tulotukea hakee kahden tai useamman nuoren yhteisö tai ryhmä, jäsen voi täyttää ammattitaitovaatimuksen myös vähintään kolmen vuoden luonnonvara-alan työkokemuksella.

Muutoksella vastataan pyrkimykseen saada lisää nuoria maatalousalalle. Lisäksi aiempi tiukempi vaatimus oli vaikeasti perusteltavissa, kun maataloutta harjoitettiin useamman henkilön ryhmänä. Ammattitaitovaatimus ei koske tuensaajia, joiden tulotuen saamisen viiden vuoden aikajakso on alkanut ennen vuotta 2023. Lisäksi vuosina 2023 ja 2024 ensimmäistä kertaa nuorten viljelijöiden tukea hakeneiden osalta aiempi vaativampi koulutusvaatimus luonnollisesti kattaa myös vaatimukset vuodesta 2025 eteenpäin.

Viljelijän aloitustuen yrittäjätulovaatimus kevenee

CAP-suunnitelman muutoksen myötä toteutuu myös hallitusohjelman kirjaus nuoren viljelijän aloitustuen vuotuisen yrittäjätulovaatimuksen keventämisestä. Nuoren viljelijän aloitustuessa on vuoden 2025 alusta käytössä vain yksi yrittäjätuloraja, 22 000 euroa vuodessa, jonka saavutettuaan yrittäjä voisi saada aloitusavustusta 40 000 euroa ja lisäksi lainan kokotukena, lainan takaukseen liittyvänä tukena sekä varainsiirtoverovapautena myönnettävänä tukena yhteensä enintään 40 000 euroa. Yrittäjätulo tulee saavuttaa viimeistään tuen myöntämisvuotta seuraavana neljäntenä kalenterivuonna. Aloitustuen muutos on tarkoitus tulla voimaan 16.1.2025.

Suojavyöhykkeitä voi edelleen perustaa vuosina 2025 ja 2026

CAP-muutoksen myötä suojavyöhykkeitä on mahdollista perustaa myös vuosina 2025 ja 2026. Muutos on tärkeä, koska uusi kohdentamisaineisto otettiin käyttöön tänä vuonna (2024) ja kaikkia potentiaalisia suojavyöhykkeitä ei välttämättä ole vielä ehditty perustaa. Vuonna 2024 käyttöön otettu aineisto sisältää uutena muun muassa merenrannat. Muutos mahdollistaa myös sen, että suojavyöhykkeen voi perustaa vuonna 2025 suojaviljaan.

Suojavyöhykkeet ovat vesistöjen varsille perustettavia pysyviä nurmikasvustoja, joiden avulla vähennetään vesistöihin kohdistuvaa maataloudesta aiheutuvaa kiintoaine- ja ravinnekuormitusta. Ne täydentävät maatalouden perusehtojen mukaisia suojakaistoja. Lisäksi suojavyöhykkeet ehkäisevät eroosiota sekä parantavat luonnon monimuotoisuutta. Tähän mennessä suojavyöhykkeitä on perustettu 25 000 hehtaarille. CAP-suunnitelman tavoitteena on, että Suomessa on suojavyöhykkeitä 42 000 hehtaarilla vuonna 2027.

Ekojärjestelmän talviaikainen kasvipeite- ja monimuotoisuuskasvit -toimenpiteisiin muutoksia

Ekojärjestelmätuen talviaikainen kasvipeite- ja monimuotoisuuskasvit –toimenpiteiden ehtoihin tehtiin pieniä muutoksia. Monimuotoisuuskasvit -toimenpiteessä monimuotoisuuskasvusto on vuodesta 2025 alkaen mahdollista perustaa myös saarekkeena tai raitana maisemapiirteeksi. Lisäksi monimuotoisuuskasvien alalla sallitaan jatkossa kasvinsuojeluaineiden käyttö pesäketorjuntana vaikeissa rikkakasvitilanteissa.

Ekojärjestelmätuen talviaikaisen kasvipeitteen sitoumuksessa CAP-suunnitelmamuutoksen myötä pysyvien nurmien säilyttämisvaatimus koskee jatkossa vain toimenpiteeseen ilmoitettuja pysyvän nurmen lohkoja. Muutos tulee voimaan vuoden 2025 tukihausta alkaen.

Emo- ja lypsylehmäpalkkion enimmäismäärää AB-tukialueella korotetaan miljoonalla eurolla 42,9 miljoonaan euroon ja tärkkelysperunapalkkion enimmäismäärää korotetaan 0,5 miljoonalla eurolla 4,2 miljoonaan euroon vuosiksi 2025-2027. Määrärahan korotuksen syynä on tärkkelysperunaa viljelevien tilojen aiempien kasvukausien vaikeiden sääolosuhteiden aiheuttamat suuret sadon menetykset, jotka ovat pahentaneet tilojen ennestään vaikeaa taloudellista tilannetta. Lehmäpalkkion korotuksella vahvistetaan AB-alueen maidontuotannon ja emolehmien kasvatuksen edellytyksiä. Koska EU:n tuotantosidonnaisten palkkioiden 101,7 miljoonan enimmäismäärää ei voida korottaa, nämä yhteensä 1,5 miljoonan euron korotukset vähennetään C-tukialueen sonnipalkkion enimmäismäärästä, joka jatkossa on 17,9 miljoonaa euroa. Tämä vähennys korvataan kokonaisuudessaan C-tukialueen sonnien kasvattajille korottamalla kansallista pohjoista tukea 1,5 miljoonalla eurolla.

Eläinten hyvinvointikorvauksen kastraatiokivun lievitys -toimenpiteeseen (EHK 18) lisättiin puudute. Jatkossa toimenpiteessä on käytettävä puudutetta ja kipulääkettä. Puudute on toimenpiteen ehtona vain vuosina 2025 ja 2026, koska puudutteen käyttö tulee kastraation yhteydessä pakolliseksi 1.1.2027 alkaen.