Hunajaa ja hulppeampia satoja – pölyttäjämestari ratkaisijan roolissa
20.05.2024 10:28Mehiläispesän kuhina kätkee sisäänsä mitä uskomattomampia rooleja, kuten pesää vartioivat portsarit, tanssilla viestivät tiedustelijat ja siivousintoiset työmehiläiset. Mehiläiset eivät ole pelkästään kiehtovia, vaan myös hyödyllisiä – niiden tekemä pölytys parantaa luonnon monimuotoisuutta ja viljelijöiden satoja.
Luontomme raidalliset siivekkäät – kuten mehiläiset, ampiaiset ja kimalaiset – herättävät monesti paljon tunteita ja pelkojakin. Harva kuitenkaan pysähtyy ajattelemaan, miten ihmeellisistä hyönteisistä on kyse.
Hunajantuotannosta mehiläiset tunnetaan parhaiten, mutta moni ei tule ajatelleeksi niiden ahkeroinnin muita etuja ympäristölle ja ihmisille. Pölytys on mehiläisten arvokkain palvelus, jota ilman ympäristömme näyttäisi erilaiselta: maatalous tuottaisi vähemmän ja lajien moninaisuus luonnossa heikkenisi.
Mehiläispesässä piilee arvokkaita aarteita
Suomessa on yli 3 000 mehiläistarhaajaa, jotka seuraavat päivittäin läheltä pesien asukkien elämää. Tarhaajien tukena toimii Suomen Mehiläishoitajain Liitto, jonka toiminnanjohtaja, Susanna Eloranta, ihastui mehiläiselämään.
”Arvomaailma tässä työssä on mahtava, ja ulottuvuuksia on moneen suuntaan: pölyttäjäasiat, luonnonsuojelu, luonnon monimuotoisuus sekä myös ruokaturva ja huoltovarmuus”, Eloranta summaa.
Eloranta arvioi mehiläisten tuottaman arvon maataloudelle olevan noin 70 miljoonaa euroa. Monet viljelykasvit, kuten tattari, härkäpapu, rypsi ja rapsi, eivät pärjäisi ilman mehiläisten apua pölytyksessä.
”Pölyttäjät antavat elinvoimaa ja auttavat pitämään kasvilajit monipuolisina, kun kasvit menestyvät ja pystyvät siementämään. Jos ei olisi pölytystä, esiintyvyydet ja kasvilajien määrät alkaisivat äkkiä supistumaan”, Eloranta huomauttaa.
Pesistä ammennetaan hunajan lisäksi mehiläisvahaa sekä antibioottista kittivahaa, propolista, jolla mehiläiset torjuvat bakteereja ja pitävät kotipesänsä siistinä.
EU-rahoitus tukee mehiläishoitoa Suomessa
Suomen Mehiläishoitajain Liitto edistää mehiläishoitotaitoa ja kannattavaa mehiläistaloutta. He järjestävät koulutuksia, tarjoavat tietoa, seuraavat kotimaisen hunajan laatua laboratoriotesteillä ja torjuvat mehiläistauteja. EU:n maatalous- ja maaseuturahoitus on elintärkeää suomalaiselle mehiläishoidolle. Lisäksi mehiläistaloutta tuetaan kansallisesti pesäkohtaisella tuella.
”EU:n maatalous- ja maaseuturahoitus on meille tärkeä rahoituslähde, jota ilman emme pystyisi toimimaan. Se mahdollistaa kaiken tekemisemme – ilman sitä meillä ei olisi tällaisia hartioita”, toiminnanjohtaja Eloranta kiittää.
Rahoituksella liitto tarjoaa neuvontaa mehiläistarhaajille muun muassa hoitotoimenpiteistä ja niiden ajoituksesta. Heillä on parhaillaan käynnissä myös hanke, jonka tavoitteena on lisätä kotimaisia pölyttäjiä kaupallisilla viljelmillä.
Suomeen tuodaan noin 10 000 laatikollista kimalaisia vuodessa ulkomailta, minkä seurauksena vieraslajit ja taudit voivat levitä. Kasvihuoneet ja kasvutunnelit tarvitsevat kimalaisia pölytykseen, mutta Suomessa ei ole niitä tähän tarpeeseen vielä riittävästi.
Jokainen voi tehdä osansa pölyttäjien eteen
Kuka tahansa meistä voi helpottaa pölyttäjien elämää pihoillaan ja kukkapenkeillään.
”Jos ei ole pakko leikata kaikkia apiloita pihasta, niin annettaisiin niiden kukkia rauhassa ja olla ravintona. On olemassa myös pölyttäjäystävällisiä siemensekoituksia, joita voi suosia”, Susanna Eloranta vinkkaa.
Hän toivoo, että pystyisimme elämään sulassa sovussa mehiläisten, kimalaisten ja muiden pölyttävien ystäviemme kanssa.
”Jos joku innostuu mehiläistarhauksesta, niin liiton sivuilta näkee kaikki kurssit ja koulutukset. Mehiläisten maailma on niin monipuolinen ja eriskummallinen, että se vie mukanaan. Niiden yhteiskunnan toiminta, kaikki hierarkiat ja tehtävät, peilautuvat ihmistenkin eloon.”
Tätä et tiennyt mehiläisistä
- Mehiläiset viestivät toisilleen tanssimalla. Pesän tiedustelijat etsivät mesiapajia ympäristöstään ja hyvän kohteen löydyttyä ilmoittavat muille löydöstään tanssin avulla.
- Mehiläinen kuolee heti pistettyään, sillä sen vartalon alaosa repeää pistimen mukana. Ne eivät ole ihmisistä kiinnostuneita, vaan pistävät vain hätätilanteessa. Ampiaisten ja kimalaisten myrkkypiikeissä ei ole väkäsiä, joten niille pisto ei yleensä ole kuolettava.
- Parveilu on mehiläisille luontaista. Mehiläistarhoilla parveilua pyritään estämään, mutta joskus ne kuitenkin lähtevät joukolla liikkeelle. Suomen Mehiläishoitajien Liitto ylläpitää parvipäivystystä, johon kuka tahansa voi soittaa parven nähdessään. Sieltä hälytetään paikalle alueen parvipelastaja nappaamaan mehiläisparven talteen.
- Monet tietävät mehiläisten pölyttävän, mutta pölyttäjiin lasketaan mitä erilaisempia lajeja. Tiesitkö, että esimerkiksi yöperhosetkin käyvät kasveilla pölyttämässä, kun me nukumme?
- Mehiläispesässä on pitkälle erikoistunut työnjako: kuningattaren lisäksi sieltä löytyy muun muassa tiedustelijoita, vartijoita, siivoojia sekä kukissa käyviä kenttämehiläisiä.
