Koko kylän kuitu
Toimiva verkkoyhteys on arjen perusedellytys: se mahdollistaa yritystoiminnan, pankki- ja viranomaisasioinnin tai vaikkapa etätyöskentelyn. Jos omasta kylästäsi puuttuu valokuituyhteys, ratkaisu löytyy EU:n maaseuturahoituksesta. EU:n maaseuturahoitus on tällä hetkellä ainoa rahoituslähde laajakaistayhteyksien kehittämiseen.
EU:n maaseuturahoituksella voi rakentaa kyläverkon eli paikallisen tilaajayhteysverkon kylään tai kyläryhmiin. Kyläverkkohankkeita rahoitetaan alueille, joille huippunopeita tietoliikenneyhteyksiä ei markkinaehtoisesti rakennu.
Tukea voivat saada yksityis- ja julkisoikeudelliset yhteisöt, esimerkiksi kyläyhdistykset tai muut yhdistykset, kunnat, osuuskunnat ja paikallisoperaattorit.
Tukea voi saada 40–65 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista. Yhteisöllisessä tietoliikenneverkkoinvestoinnissa hankkeen yksityisenä rahoituksena voidaan hyväksyä talkootyötä. Tuki maksetaan jälkikäteen.
Elinvoimakeskuksen asiantuntijat neuvovat hakemuksen tekemisessä.
Tutustu tuen ehtoihin ja tarkempiin hakuohjeisiin Ruokaviraston verkkosivuilla.
Arki sujuu, kun netti toimii
Laajakaistarahoitus on tuottanut hyviä tuloksia: liittymien käyttäjille tehdyssä kyselyssä 95 % vastaajista kertoi olevansa tyytyväinen EU:n maaseuturahoituksen tuella rakennettuun valokuituliittymäänsä. Yli puolet vastaajista uskoo valokuidun nostaneen oman kiinteistönsä arvoa ja 42 % vastaajista kokee, että valokuitu on auttanut säilyttämään nykyisen asuinpaikan. Yrittäjien joukossa valokuituyhteyden merkitys korostuu erityisesti.
Tarinoita laajakaistahankkeista
Parempi netti syntyi yhden asukkaan ideasta – maaseuturahoitus toi valokuidun Keväjärvelle
Toimiva netti, toimiva arki – laajakaista tuo euroja ja etätöitä Paraisille
Nopeus on valttia – toimivat valokuituyhteydet Jämsään
Vaarankylään kuituverkko kylän omin voimin
Näin haet tukea laajakaistainvestointiin
-
1Kartoita kiinnostus laajakaistayhteyksien kehittämiseen alueellasi.
Aloita vaikka kysymällä naapureilta.
-
2Selvitä, rakentaisiko alueesi operaattori verkon.
-
3Ota yhteyttä alueesi elinvoimakeskukseen.
Alueesi elinvoimakeskus neuvoo rahoituksen hakemisessa.
-
4Laadi hankesuunnitelma.
- Kuka on hakija? Perustetaanko esimerkiksi uusi yhdistys tai osuuskunta huolehtimaan verkon rakentamisesta ja hallinnoimaan sitä vai onko jo olemassa jokin taho, joka voisi ottaa tehtävät hoitaakseen?
- Määrittele rakennettava alue.
- Kerää ehdolliset sitoumukset liittymän ottajilta.
- Tee verkkosuunnitelma ja kustannusarvio.
- Suunnittele talkootyön määrä. Yksityisenä rahoituksena voidaan hyväksyä vastikkeetta tehty työ, joka on hankkeen toteuttamiseksi tarpeellista.
- Selvitä tarvittavat asennusluvat.
-
5Tee hakemus Hyrrä-asiointipalvelussa.
Tutustu tuen ehtoihin ja hakuohjeisiin Ruokaviraston verkkosivuilla.
Tee sitten hakemus Hyrrä-asiointipalvelussa.
-
6Elinvoimakeskus järjestää julkisen kuulemisen hankkeesta.
Julkisen kuulemisen ilmoituspaikkoina ovat tuensaajan verkkosivut, elinvoimakeskuksen verkkosivujen Kuulutukset-kohta ja laajakaistainfo.fi. Aikaa kuulemiselle pitää olla vähintään kuukausi. Samaan aikaan Ruokavirasto pyytää hankkeesta markkina-analyysin Traficomilta.
-
7Hae asennusluvat.
-
8Kilpailuta asennukset ja tarvikkeet.
-
9Kun saat myönteisen tukipäätöksen, voit aloittaa laajakaistayhteyksien rakentamisen.
-
10Muista kyläverkon ylläpito.
Nauti laajakaistan tuomista hyödyistä ja muista sen ylläpito. Laajakaistan omistaa tuensaaja, joka sitoutuu pitämään verkon tuen myöntöhetkellä tarkoitetussa käytössä tukipäätöksessä määritellyn ajan.