Tavoitteet

CAP-suunnitelman toimenpiteiden avulla mahdollistetaan aktiivinen ja kestävä ruuantuotanto sekä elinvoimainen maaseutu Suomessa. Suunnitelmassa korostuvat erityisesti ilmasto- ja ympäristötavoitteet.

EU:n maatalouspolitiikan tavoitteet Suomessa

Yhteiselle maatalouspolitiikalle on asetettu EU-tasolla yhdeksän erityistavoitetta sekä yksi läpileikkaava tavoite. Näiden pohjalta on muodostettu  Suomen kansalliset painopisteet ja vaikuttavuustavoitteet, joiden kautta seurataan CAP-suunnitelman vaikuttavuutta. Tavoitteet on tarkoitus saavuttaa vuoteen 2027 mennessä verrattuna lähtötilanteeseen vuonna 2022.

Aktiivinen ruoantuotanto

1. Maatalouden yrittäjätulo säilyy tasolla, joka varmistaa kotimaisen ruuantuotannon.
2. Maatalouden kilpailukyky paranee tuottavuuskehityksen ja hallitun rakennemuutoksen seurauksena.
3. Viljelijöiden tuotteistaan saama lisäarvo kasvaa yhteistyön lisääntymisen kautta
4. Uusien maatalousyrittäjien liiketoiminnan aloittamista ja monipuolistamista tuetaan.

Tavoitteena on, että vuoteen 2027 mennessä 2700 uutta maatalousyrittäjää on aloittanut liiketoiminnan tai monipuolistanut sitä.

5. Mikrobilääkkeiden käyttö tuotantoeläimille pysyy nykyisellä hallitulla ja alhaisella tasolla.

Mikrobilääkkeitä käytetään vain tarpeen mukaisesti, eikä niiden käyttömäärä kasva nykytilanteesta (kokonaismyynti 2018: 18 mg/PCU).

6. Turvataan huoltovarmuutta varmistamalla kuluttajien tarpeisiin vastaavan kotimaisen ruuan tarjonta. 

Ympäristö- ja ilmastoviisas maatalous

7. Maatalouden kasvihuonekaasupäästöt vähenevät.

Tavoitteena on, että vuonna 2027 päästöt ovat 0,8 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia vähemmän kuin vuonna 2019, jolloin päästöt olivat 15 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia.

8. Maatalouden typpi-, fosfori- ja ammoniakkitase laskevat.

Tavoitteena on, että vuonna 2027 typpitase on alle 46 kilogrammaa ja fosforitase alle 5 kilogrammaa hehtaarilta ja ammoniakkipäästöt ovat 25,5 kilotonnia.

Typpitase oli vuosina 2016-2020 49 kilogrammaa hehtaarilta ja fosforitase 4,7 kilogrammaa hehtaarilta. Maatalouden ammoniakkipäästöt olivat vuonna 2019 28,5 kilotonnia.

9. Hoidettujen perinnebiotooppien ja luonnonlaitumien osuus kasvaa.

Tavoitteena on, että vuoteen 2027 mennessä hoidettujen perinnebiotooppien ja luonnonlaitumien osuus on 75 % valtakunnallisesta hoitotavoitteesta.

Uudistuva ja monipuolinen maaseutu

10. Maaseudun yrityskanta monipuolistuu.

Tavoitteena on, että vuoteen 2027 mennessä ydinmaaseudun, kaupunkien läheisen maaseudun ja harvaan asutun maaseudun yritykset ja niiden toimipaikat sijoittuvat monipuolisemmin eri toimialoille mitattuna toimialojen ja yritysten lukumäärällä.

11. Maaseudun tietoliikenneyhteydet paranevat.

Tavoitteena on, että vuoteen 2027 mennessä rakennetaan 5500 kilometriä uutta nopeaa valokuitua (1 GBit/s).

12. Maaseudun asukkaiden kokema elämänlaatu paranee.

Tavoittena on, että vuoteen 2027 mennessä ydinmaaseudun, kaupunkien läheisen maaseudun ja harvaan asutun maaseudun väestön keskimääräinen koettu elämänlaatu on parantunut rahoituskauden alkuun verrattuna.

13. Maatilat ja maaseudulla sijaitsevat yritykset uudistavat toimintaansa lisäämällä tietämystä ja hyödyntämällä digitalisaatioita ja innovaatioita.

Tavoitteena on, että vuoteen 2027 mennessä 100 % maatiloista ja maaseudulla sijaitsevista yrityksistä käyttää tilalle tai yritykselle uutta digitaalista teknologiaa, on toteuttanut innovaatioita tai on osallistunut koulutuksiin tai neuvontaan.

Tutkimuksen, hyvien käytäntöjen käyttöönotto ja osaamisen kehittäminen tuottavat lisäarvoa tiloille ja muille maaseutuyrityksille.