Euroopan Unionin osarahoittama
Kaksi miestä infotaulun vieressä maalaismaisemassa kesäisenä päivänä, taustalla järvi.
Perinnekierroksen tietotaulua pystyttivät kylärantaan Martin Liljeström ja Mika Nevalainen.

Ei Rutalahdessa kehnosti eletty!

12.11.2025 14:31Keski-Suomi

Joutsassa sijaitsevan Rutalahden historiaa on kerätty kyläarkistoon maaseuturahoituksen tuella. Lisäksi sitä tehdään tutuksi tarinallisen perinnekierroksen avulla digitaalisesti ja kylänraitilla.

Rutalahden kulttuurihistorian tallentaminen -hanke pyörähti käyntiin keväällä 2024. Sen tavoitteena on ollut järjestää ja digitoida Wanhan Rutalahden alueelta kerättyä aineistoa sekä tallentaa se nuorisoseurantalo Suojarinteelle perustettuun kyläarkistoon.

Aineiston kiinnostavimmat tapahtumat poimittiin kylän verkkosivuille virtuaaliseksi näyttelyksi. Lisäksi toteutettiin kylän historiaan pohjautuva kulttuurikävely, jossa QR-koodit mahdollistavat elämysretken kylän historiaan ja tarinoihin. Tavoitteena on ollut myös kasvattaa kyläarkiston yhteyteen käsikirjastoa Rutalahti-aiheisista teoksista.

Hanke sai lähes 27 500 euron rahoituksen Leader Maaseutukehitykseltä. Hankkeen kustannuksista 20 % katettiin talkootyöllä.

– Aluksi tavoitteena oli vain saada nuorisoseurantalolle lukollinen kaappi kylän historiasta kertovalle aineistolle, mutta rahoituksen turvin saatiin aikaan paljon monipuolisempi lopputulos. Ilman rahoitusta se ei olisi ollut mahdollista, toteaa kyläaktiivi Paula Pyhälä-Liljeström.

Kyläarkisto ja käsikirjasto Suojarinteellä

Hankkeessa kerättiin Wanhan Rutalahden alueelta historiasta kertovaa aineistoa; dokumentteja, valokuvia, karttoja ja erilaisia nauhoitteita. Ne järjesteltiin Nuorisoseurantalo Suojarinteelle kahteen lukolliseen kyläarkistokaappiin.

Osa aineistosta on vain digitaalisessa muodossa. Kerätty aineisto on luetteloitu siten, että sitä on mahdollista myöhemmin täydentää. Lähes koko aineisto on digitoitu ja tallennettu kahdelle ulkoiselle kovalevylle.

Rutalahden kyläsivuilla oleva virtuaalinen arkisto sisältää useamman osion, mm. perinnekierrosmateriaalit, Wanhan Rutalahden kyläarkiston infosivun sekä ”Muistoja Rutalahdesta” -osion. Virtuaalisessa arkistossa hyödynnettiin hankkeessa kerätyn lisäksi jo olemassa ollutta materiaalia.

Nuorisoseura on pitänyt leikekirjaa lehdistön uutiskynnyksen ylittäneistä tapahtumista vuodesta 1982 lähtien. Näitä kirjoja varten ostettiin liikuteltava teline. Leikekirjat ovat osa kyläarkistomateriaalia ja ne on digitoitu vuoden 2024 loppuun saakka.

Lisäksi ostettiin vitriinikaappi, johon koottiin Rutalahti-aiheinen käsikirjasto. Kaapissa on tällä hetkellä 55 teosta, ja kokoelma täydentyy jatkossa.

Arkistokaappi jossa tummansiniset ovet.
Nuorisoseurantalolla sijaitsevan kyläarkiston sinisten ovien taakse kätkeytyy valtava määrä paikallishistoriaa.

Perinnekierros elävöittää historiaa

Osana hanketta arkistomateriaaleista koottiin Rutalahden tarinallinen perinnekierros, joka sai nimekseen “Ei täällä kehnosti eletty”. Kylänraitille on pystytetty kymmenen esteettömästi nähtävillä olevaa perinnetaulua, jotka kertovat napakasti kylän eri vuosikymmenistä tekstein, valokuvin ja QR-koodien avulla.

Taulujen graafinen suunnittelu ja painatus hankittiin ostopalveluna. Tekstit ovat myös kuunneltavissa, lukijoina ovat Kalevi Puttonen ja Tiina Kirahvimetsä. Äänityksessä avusti Tenho Tornberg.

Perinnekierros on sähköisesti nähtävillä myös Rutalahden nettisivuilla, ja lisäksi siitä on tehty selailtavat kansiot Leivonmäen ja Joutsan kirjastoihin sekä Nisulan kylätalolle.

Vaikuttavaa työtä yhteiseksi hyväksi

Hankkeen avulla on saatu säilymään Rutalahden kylän historiaa tuleville sukupolville ja tutkimuskäyttöön. Hanke on kiinnostanut niin mediaa kuin kansalaisia: sähköisellä kyläarkistolla on jo hankkeen toteutusaikana ollut yli tuhat sivukatselua.

Talkootyö, yhteisöllisyys ja yhteiset tavoitteet ovat lisänneet runsaslukuisen talkooporukan sosiaalista pääomaa. Hankkeen aikana käsitelty tietomäärä on todella suuri ja kyläläiset ovat antaneet valtavasti omaa aikaansa keräys- ja tallennustyölle.

– Itse Rutalahdessa 25 vuotta asuneena olen pitänyt vähän mahtipontisena tuota kyläkirjan nimeksi päätynyttä fraasia ”Ei täällä kehnosti eletty”. Mutta nyt, kun minulla on ollut etuoikeus päästä perehtymään kylän historiaan, olen vahvasti noiden sanojen takana: ei täällä kehnosti eletty eikä eletä, kiteyttää Paula Pyhälä-Liljeström.

Artikkeli on lyhennetty alun perin Leader Maaseutukehityksen sivuilla julkaistusta artikkelista.

maaseutu.fi/uusimaa-logo

EU:n maaseuturahoituksella tuetaan maataloutta ja maaseutua, jotta koko Suomi voisi hyvin. Tältä sivustolta löydät tietoa siitä, miten tämä vaikuttaa juuri sinuun – olitpa sitten viljelijä, maaseudulla toimiva yrittäjä, maaseudun asukas tai kehittäjä.