Maaseuturahoitus tarjosi valuma-aluekunnostuksiin lentävän lähdön

– Monin paikoin vesienhoito ei etene, kun maanomistajia ei saada mukaan. Pälkäneellä on päästy siihen, että kunnostus käynnistyy maanomistajien aloitteesta, Tommi Liljedahl sanoo.

Liljedahl on Pälkäneellä neljä vuotta sitten perustetun Aito Suvi ry:n sihteeri. Yhdistyksen tehtävä on vähentää vesistöihin tulevaa kiintoaine- ja ravinnekuormitusta.

Luopioisten Säästöpankkisäätiö teki syksyllä 2020 aloitteen Pälkäneen vesiensuojelun edistämisestä. Säätiö sai valtion rahoitusta kolmivuotiseen SUVI-hankkeeseen.

– Hanke selvitti toimenpiteiden tarpeet ja loi tarvittavat verkostot vesienhoidon edistämiseen. Aito Suvi ry perustettiin varmistamaan tehtävän työn pitkäjänteisyyttä.

Liljedahl teki ensin talkoita SUVI-hankkeen tiedottajana. Monipuolisen viestinnän ansiosta vesienhoitoa kohtaan syntyi Pälkäneellä myönteisiä odotuksia. Maanomistajat kertoivat, missä heidän maillaan olisi tarvetta toimenpiteille ja vuoropuhelu syveni hankekumppani KVVY:n kanssa toteutetuilla maastokatselmuksilla.

Aito Suvi ry paketoi toteutuskelpoiset kunnostuskohteet kahteen hankkeeseen, joihin saatiin EU:n maaseuturahoitusta paikallisen Leader Pirkan Helmen kautta.

Hankkeiden yhteiskustannukset olivat vajaat 100 000 euroa.

Yhdistys tilasi suunnitelmia kaikkiaan neljältä eri toimijalta. Tämä varmisti työn toteutumisen nopealla aikataululla.

– Yhdistyksessä kannettiin huolta siitä, saadaanko kohteita toteutettua riittävän ripeästi, etteivät ihmiset väsy odottamiseen, Liljedahl sanoo.

Suunnitelmien toteutuksen koordinoinnista on tullut Tommi Liljedahlille lähes kokopäivätyö. Neljän vuoden aikana yhdistyksen hankkeissa tehtyjen talkootuntien määrä lähentelee viittä tuhatta.

– Välillä palloja on ilmassa paljon. Asiat etenevät Pälkäneen vanhan ruustinnan opilla ”peruna kerrallaan”. Näin ruustinna vastasi, kun seurakuntalaiset ihmettelivät hänen ehtimistään ja jaksamistaan.

Sanonta on vanhana perunapitäjänä tunnetulle Pälkäneelle osuva. Nykyisin keskeisenä elinvoimatekijänä ovat vesistöt, jotka kattavat kunnan pinta-alasta neljänneksen. 6500 asukkaan kunnassa on 4400 kesämökkiä.

Ensimmäisessä Leader-hankkeessa valmistui 10 eri valuma-aluekohteen suunnitelmaa. Aito Suvi ry haki kuuden kohteen toteuttamiseen valtion vesienhoidon avustusta syksyllä 2023. Kohteet ovat valmistuneet kevääseen 2025 mennessä, joitakin viimeistelytöitä lukuun ottamatta.

Toisessa, vuonna 2024 toteutetussa Leader-hankkeessa valmistui kahdeksan suunnitelmaa. Syksyllä 2024 Aito Suvi ry haki ja sai Pirkanmaan ELY-keskukselta EU:n maaseuturahoitusta kahdeksan kohteen toteuttamiseen vuosien 2025–2027 aikana.

Pälkäneen kunta seuraa kunnostustoimien vaikutuksia vuosittain teetettävien vedenlaatututkimusten avulla.

– Vaikutukset näkyvät hitaasti. Siksi pitää luottaa siihen, että järvien tila paranee laskuoja kerrallaan, Liljedahl kertoo.

Pälkäneen vesienhoitotoimet ovat edenneet vauhdilla myös siksi, että maanomistajien rahoitusosuus on pidetty muodollisena.

– Viljelijät ovat taloudellisesti ahtaalla jo muutenkin. Meille on ollut etua siitä, että EU:n maaseuturahoituksen omarahoitusosuus on vain 20 prosenttia. Tämä olemme pystyneet kattamaan Luopioisten Säästöpankkisäätiön ja Metsä Groupin luonnonhoitohankkeiden rahoitusohjelman tuella sekä talkootyöllä.

Aito Suvi ry:n toiminnassa on Liljedahlin ohella mukana joukko aktiivisia osaajia. Voimavarana ovat erityisesti varsinaisen työuransa päättäneet eri alojen osaajat.

– Ydintiimiin ja hallitukseen on saatu rautaista osaamista, kuten valtiolla vesiensuojelun johtotehtävissä toiminut Seppo Rekolainen ja metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtajan tehtävästä eläköitynyt Ilkka Heinonen.

Myös paikalliset luontoasiantuntijat ovat antaneet omaa aikaansa ja osaamistaan Aito Suvi ry:lle.

– Järvien hyväksi tehtävä työ edistää paljon muutakin hyvää niiden ympärillä. Siksi olen huomannut valinneeni oikean taistelun, Liljedahl sanoo.