Herkkujuustola laajensi liiketoimintaansa EU:n maaseuturahoituksen avulla

– Marras-joulukuussa eletään juustolan parasta aikaa, kertoo Herkkujuustola Oy:n yrittäjä Peter Dörig keskeltä joulusesongin kiireitä.

Näin loppuvuodesta juustolan tuotteita, kuten vuoristojuusto Vilhoa tai lempeämpää valkohomejuusto Väinöä valmistuu suuria määriä. Tunnetun juustolan herkkuja halutaan joulun ja vuoden vaihteen juhlapöytiin ympäri Suomen.

– Juustojamme hankitaan paljon yrityslahjoiksi ja ennakkotilaukset lähetetään suoraan juustolalta. Kuluttajat voivat ostaa tuotteitamme jälleenmyyjäverkoston kautta kauppahalleista, juustopuodeista sekä monista S- ja K-ryhmän ruokakaupoista, Dörig kertoo.

Moni kuitenkin haluaa tehdä ostoksensa juustolan omassa myymälässä, joka sijaitsee tuotanto- ja toimitilojen yhteydessä Sastamalan Häijäässä. Herkkujuustolan juustopuodissa myydään jopa neljäsosa yrityksen tuottamasta juustosta.

Lähijuuston raaka-aine tulee 10 kilometrin päästä

Herkkujuustolan tuotteita voi hyvällä syyllä kutsua myös todellisiksi lähijuustoiksi.

Peter Dörig kertoo, että tuotteet ovat 98 prosenttisesti paikallista tuotantoa. Maito saadaan Valion keräilyauton toimittamana maatiloilta, jotka sijaitsevat enintään 10 kilometrin päässä juustolasta.

Myös iso osa työntekijöistä on paikallisia, joita Dörig työllistää mielellään. Hän asuu itsekin paikkakunnalla perheensä kanssa ja haluaa osaltaan pitää maaseutua elävänä.

Lähelle päätyy myös juustonvalmistuksen sivutuotteena syntyvä hera, joka otetaan talteen ja hyödynnetään eläinten ravintona paikallisella kotieläintilalla.

– Näin tuotteidemme ympäristö- ja vesistökuormitus pienenee. Ympäristön kannalta hyödyllisiä valintoja olemme tehneet myös valitsemalla lämmitysmuodoksi puupelletin, joka on uusiutuva suomalainen energianlähde.

Kuluneena vuonna Herkkujuustolassa on satsattu ISO 22000 -elintarviketurvallisuuden hallintajärjestelmän rakentamiseen. Sertifikaatti myönnettiin yritykselle joulukuun alussa.

– Prosessi on auditointeineen ollut pienelle yritykselle iso panostus, mutta laatujärjestelmä on meille tärkeä. Nyt voimme kertoa kuluttajille ja kauppaketjuille, että tuotteemme täyttävät kansainväliset elintarviketurvallisuuden kriteerit, Dörig iloitsee.

Herkkujuustolassa syntytarinakin on herkullinen

Herkkujuustolan perustaja Peter Dörig on kotoisin Sveitsin Appenzellistä, jossa hänen perheensä pyöritti perinteistä kyläjuustolaa. Hän seurasi isänsä jalanjälkiä ja opiskeli juustomestariksi, mutta nuoren miehen halu nähdä maailmaa voitti tuolloin uran juustojen parissa.

Ammattiautoilu rekankuljettajana mahdollisti reissaamisen, ja useamman vuoden ajan Dörig kuljetti tavaraa Euroopassa ja Pohjoismaissa. Suomeen hän saapui ensi kerran 1990-luvun puolessa välissä. Dörig oli kuullut suomalaisen kuljetusyrittäjän matkoista entisen Neuvostoliiton maihin, tarjoutunut repsikaksi kesälomansa ajaksi ja päässyt mukaan.

Matka poiki työpaikan rekankuljettajana suomalaisyrityksessä ja hiljalleen Peter Dörig alkoi juurtua Pohjolaan. Hän osti vanhan Salotalon torpan Mouhijärveltä ja tapasi tulevan vaimonsa Jennin.

Kaikkia hyvän elämän eväitä ei 2000-luvun alun Suomi kuitenkaan tarjonnut. Markettien valikoimasta puuttui sveitsiläiseen makuun tottuneelle sopiva juusto. Kun työtilanne kuljetusalalla muutenkin muuttui, päätti Peter Dörig perustaa oman juustola valmistavan yrityksen, Herkkujuustola Oy:n.

Herkkujuustola Oy perustettiin vuonna 2002 valmistamaan ja myymään juustoja Mouhijärvelle, joka on nykyään osa Sastamalaa. Reilussa 20 vuodessa juustola on kehittynyt yhden henkilön yrityksestä 15 henkilöä työllistäväksi perheyritykseksi.

Vaimo Jenni Dörig vastaa juustolan laadunvalvonnasta ja mukana ovat myös pariskunnan neljä tytärtä; vanhin työssä kokkina juustolan ravintolassa ja nuoremmat auttamassa kiireaikoina.

Uusi juustola valmistui EU:n maaseuturahoituksen avulla

Herkkujuustola on vuosien varrella kehittänyt toimintaansa tavoitteellisesti. Yritykselle luotiin vakiintunut juustotuoteperhe ja tunnistettava brändi. Tuotteiden laadulla vakuutettiin huippuravintolat, jotka ottivat juustoja ruokalistoilleen. Jälleenmyyntiverkosto laajeni.

Investointi uusiin toimitiloihin tuli ajankohtaiseksi, kun tuotteiden kysyntä kasvoi, mutta ensimmäisissä 300 m²:n tiloissa ei ollut mahdollisuutta kasvattaa tuotantomääriä. Lisäksi yritys halusi laajentaa toimintaansa palveluliiketoimintaan ja vientiin.

Apua saatiin Pirkanmaan ELY-keskuksen myöntämästä EU:n maaseuturahoituksesta, jonka investointituen turvin rakennettiin uudet yli 1000 m²:n tuotanto- ja toimitilat sekä ryhmämatkailun mahdollistavat ravintola- ja kahvilatilat. Elämysjuustolaksi nimetyn kokonaisuuden keskiössä oli juustonvalmistus perinteisin käsityöläismenetelmin, johon asiakkaiden oli mahdollisuus tutustua paikan päällä.

Uusi Herkkujuustola valmistui Häijääseen Tampere-Pori-tien varteen vuonna 2018. Investoinnilla rahoitettiin tilojen rakentamista sekä koneiden ja laitteiden hankintaa ja julkisen rahoitusta myönnettiin 1,2 miljoonaa euroa, mikä on 35 prosenttia koko investoinnista. Uudistusten myötä juustolan tuotantoa oli mahdollista kasvattaa 30 000 juustokilosta 150 000 juustokiloon. Ravintolassa tarjotaan lounasta sekä a la carte -annoksia. Juustolan puodista voi ostaa mukaan paitsi yrityksen omia tuotteita myös muita juustolle sopivia tuotteita. Myöhemmin Herkkujuustola on hyödyntänyt maaseuturahoitusta myös juustojen paloittelukoneen hankintaan.

Nykyään Herkkujuustolan liikevaihdosta noin 1,2 miljoonaa euroa tulee juustojen kuluttaja- ja tukkumyynnistä ja reilu puoli miljoona euroa ravintolatoiminnasta.

– Tuotantotilojen yhteydessä sijaitseva ravintola on nykyään keskeinen osa yrityksemme toimintaa. Sen ansiosta asiakkaat pääsevät tutustumaan toimintaamme ja yrityksen tarina ja brändi tulevat tutuiksi, Peter Dörig toteaa.

– Vuodet uuden juustolan valmistumisen jälkeen ovat olleet haastavia, sillä ensin korona ja myöhemmin sota muuttivat liiketoiminnan mahdollisuuksia. Silti uskomme edelleen laadukkaiden juustotuotteiden tulevaisuuteen, Peter Dörig toteaa.

Juustomestarin vinkit juhlapöytään

Juustomestari Peter Dörig suosittelee juhlapöytään Herkkujuustolan klassikkoa, kittijuusto Vilhoa, yllättävää punahomejuusto Punaheidiä tai perinteisempää valkohomejuusto Väinöä. Sinihomejuustoista hänen oma suosikkinsa on Suonenjoella valmistettu Peltolan Blu.

Juustolautasen rinnalle Dörigin juhlapöytään katetaan vaaleaa leipää, mieluiten rapeakuorista laatua. Hyvän makuparin juuston kanssa muodostavat esimerkiksi mustaherukka- tai viikunahillo, tai vaikkapa suklaa. Suolaista juustot eivät rinnalleen kaipaa.

– Juoman voi valita oman maun mukaan. Perinteisten viinien lisäksi esimerkiksi musta tee toimii erinomaisesti juustojen kanssa, Peter Dörig vinkkaa.

Mutta pääseekö juustomestari itse viettämään joulua?
Vielä ennen aattoa Herkkujuustolassa on vilskettä. Koko perhe on auttamassa yrityksen töissä pakkaamassa ja käärimässä juustoja paketteihin.

Kun jouluaatto koittaa, myös juustola hiljenee hetkeksi, kun Peter Dörig perheineen vetäytyy kotinsa rauhaan herkuttelemaan ja nauttimaan yhdessäolosta.