Kiertotalous rakentuu yhteistyön ja luottamuksen verkostoissa

20.05.2025 10:50Keski-Suomi

Kiertotalous tarkoittaa, että yhteiskunta hyödyntää käyttämänsä materiaalit ja tuotteet mahdollisimman pitkälle uudelleen sen sijaan, että ne päätyisivät heti käytön jälkeen jätteeksi. Kiertotaloustekoja tarvitaan, sillä tällä hetkellä pelkästään Euroopan unionissa muodostuu päivittäin 2,1 miljardia tonnia jätettä.

Jyväskylän ammattikorkeakoulun (Jamk) ja Keski-Suomen liiton yhteinen Kiertokylät Keski-Suomessa -hanke tasaa tietä kiertotaloudelle aktivoimalla maaseudun pk-yrityksiä ja kuntien viranhaltijoita pohtimaan aihetta omasta roolistaan käsin. Hanke sai viime vuonna maaseuturahoitusta Keski-Suomen ELY-keskuksesta, ja kestää vuoden 2026 puoliväliin asti.

Tähän asti hanke on järjestänyt yrityksille ja kuntatoimijoille suunnattuja tietoiskuja ja työpajoja, joissa on suunniteltu esimerkiksi uutta toimintaa ja kokeiluja. Syksyllä keskitytään vauhdittamaan julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä kiertotalouden edistämiseksi. Tavoitteena on hahmottaa askelmerkit helposti toimeenpantaviin kiertotaloustekoihin ja lisäpanostusta tarvitseviin asioihin kuten rahoitukseen ja jatkohankkeisiin.

Omaa roolia etsimässä

Kiertotalouteen siirtyminen merkitsee systeemistä muutosta, jossa talouden toimintamallit ja rakenteet muuttuvat perustavanlaisesti. Hankkeessa työskentelevät asiantuntijat Heidi Colliander ja Pauliina Silvennoinen Jamk:sta korostavat, että kiertotalous edellyttää aiempaa laajempia ja monipuolisempia yhteistyöverkostoja – myös yli perinteisten toimialarajojen.

– Kiertotaloudessa myös haasteiden ratkaisemisessa tarvitaan enemmän yhteistyötä kuin perinteisessä lineaarisessa taloudessa, Colliander lisää.

Hanke auttaa kuntatoimijoita ja yrityksiä tunnistamaan, miten ne voisivat edistää materiaalien tehokkaampaa kiertoa ja toisaalta hyötyä siitä taloudellisesti.

Silvennoinen muistuttaa, että eri viranhaltijoilla ja yrityksillä on siihen erilaisia mahdollisuuksia. Esimerkiksi ison metallialan yrityksen rooli on erilainen kuin pienen maaseutuyrityksen, mutta niillä voi silti olla yhteistyön paikkoja.

– Se edellyttää vahvaa luottamusta myös uusien toimialojen edustajiin, Silvennoinen sanoo.

Kiertotalouden tarve tiedostetaan

Kiertotalousteema on otettu Keski-Suomessa vastaan melko avoimin mielin. Kunnista aktiivisimmin hankkeen työhön ovat lähteneet mukaan Keuruu, Muurame, Jämsä ja Äänekoski.

Heidi Colliander toteaa, että kunnissa kiertotalouden tarve tiedostetaan useimmiten jo hyvin, mutta käytännön resurssit ja osaaminen sen edistämiseksi vaihtelevat.

– Eri kunnat ja niissä toimivat yritykset ovat tässä suhteessa hieman eriarvoisessa asemassa suhteessa toisiinsa, hän arvioi.

Kevään aikana kuntien kanssa järjestetyissä työpajoissa on suunniteltu sekä käytännönläheisiä että strategisen tason tekoja. Eri rooleissa työskentelevät kunnan viranhaltijat voivat edistää erilaisia tekoja.

– Johtaja voi laittaa liikkeelle Kiertotalouden Green Deal -sitoumusprosessin, kun taas kirjaston työntekijä voi edistää poistokirjojen hyödyntämistä seinäeristemateriaalina. Molempia tekoja tarvitaan, Colliander konkretisoi.

Osa yrityksistä edelläkävijöitä

Myös yritysten suhtautuminen kiertotalouteen vaihtelee. Pauliina Silvennoinen sanoo, että osa keskisuomalaisista yrityksistä on edelläkävijöitä, joiden koko liikevaihto perustuu kiertotalouteen, osaa pitää hieman herätellä. Lisäksi nykyinen maailmantilanne ei välttämättä innosta yrityksiä kehittämään radikaalisti uudenlaista liiketoimintaa.

– Vaikea markkinatilanne toisaalta laittaa hakemaan uusia bisnesmahdollisuuksia, jotka voivat olla kiertotaloutta, esimerkiksi korjaamista. Kiertotalous voi tuoda yrityksille ja kunnille myös kriisinkestävyyttä, Silvennoinen ja Colliander pohtivat.

Maamassat ja rakentaminen puhuttavat

Hankkeen järjestämissä tilaisuuksissa keskisuomalaisia yrityksiä ja kuntatoimijoita ovat puhuttaneet erityisesti maamassat ja niiden siirtelyn logistiikka – aiheen tiimoilta pidetään kaikille avoin verkkotilaisuus 3.6.

Toinen iso teema on ollut rakentaminen ja materiaalien uudelleenkäyttö; mitä tehdä esimerkiksi käytöstä poistuneille julkisille rakennuksille?

Yrittäjiä on kiinnostanut myös se, miten eri paikkakunnilla toimitaan samojen asioiden kuten rakennusjätteen tai maamassojen tiimoilta. Kaikille avoimien tilaisuuksien rinnalla on järjestetty pienempien ryhmien sparrauskeskusteluja, joissa on ideoitu hyvinkin spesifiä yhteistyötä.

– Näitä ovat esimerkiksi puukalustevalmistajien ja sähkökomponenttien hukkaosien yhteistyöryhmät, Silvennoinen havainnollistaa.