Luhangan Tammijärvelle valmistui uusi retkipaikka

Kun EU:n rahoituskautta 2023–2027 käynnisteltiin, oli myös Tammijärven Tammi ry valmiusasemissa hakemaan rahoitusta. Laavun rakentamista oli suunniteltu ahkerasti jo kesästä 2023 asti. Lokakuussa päästiin lopulta jättämään tukihakemus kaikkine liitteineen.

Pohjatöihin ja kehikon kasaukseen ryhdyttiin jo samana syksynä, vaikkei tukipäätöstä hankkeelle vielä ollutkaan. Leader Maaseutukehityksen ihka ensimmäinen kauden hanketukipäätös saatiinkin juuri Tammen hankkeelle helmikuussa 2024.

Hankkeen nimeksi sorvautui ”Tammijärven Tammen taukopaikka ulkoilureitille” ja sen kustannusarvio oli noin 25 800 €, josta noin 9 000 € oli pääosin talkoilla katettavaa omarahoitusta. Leader-tuen osuus kustannuksista oli 65 % eli lähes 16 800 €.

Hankkeen avulla oli päätetty rakentaa Luhangan koulun ja Lempään kylätalon Erä-Iitin väliselle ulkoilu- ja hiihtoreitille taukopaikka, jossa on laavu sekä kuivakäymälä- ja puuliiterirakennus. Taukopaikan sijainti on keskivaiheilla liikuntareittiä: 4,2 kilometrin päässä Luhangan koululta ja 5,8 kilometrin päässä Lempään kylätalo Erä-Iitistä.

Tilava ja toimiva kokonaisuus

Rakennustyöt jatkuivat kesällä 2024 ja loput viimeistelyt tehtiin kesällä 2025. Hirsikehikkoon tarvittavat puut ostettiin paikalliselta metsänomistajalta ja hirret veisti oman kunnan ammattilainen.

Laavusta rakentui noin 15 neliön tilava ja toimiva kokonaisuus tulipaikkoineen. Puuliiteri- ja puuceerakennus on noin kuusi neliötä. Liiterissä poltettavat puut pysyvät nyt hyvin kuivina ja puucee on varustettu aurinkopaneeleista saatavalla sähköllä. Käytännössä siis vessakäyntiä ei tarvitse tehdä pimeässä ja puhelimellekin löytyy latauspistoke.

Talkootunteja kertyi helposti tarvittava määrä, noin 320 tuntia, ja nuoriakin saatiin mukavasti mukaan talkoisiin.

Avajaiset aurinkoisessa syyssäässä

Laavun avajaisia vietettiin lauantaina 27.9.2025. Kolmisenkymmentä henkeä – talkooväkeä, reitin maanomistajia, kyläläisiä ja yhteistyökumppaneita – juhlisti uutta retkipaikkaa lohikeiton ja nokipannukahvien voimalla aurinkoisessa syyssäässä.

– Laavu, liiteri ja käymälä rakennettiin talkoilla. Paikka toimii hyvin mm. jokatalvisen laturetken huoltopisteenä, sillä sinne pääsee kuljettamaan tarvikkeet huoltoa varten kätevästi autolla. Se helpottaa huomattavasti järjestäjien työtä, kun ei tarvitse kahlata tarjoilujen kanssa laavulle ensin lumihangessa, kertoo hankkeen yhteyshenkilö Heli Tammelin.

– Tämä on hyvin toteutettu paikka ja laavu on tosi tilava. Takaseinällä olevalla penkillä mahtuu uskaliaimmat vaikka yöpymään. Harvassa puuceessä pääsee lataamaan puhelinta ja samalla istunnolla ihailemaan paraatipaikalla vessan seinässä olevaa rahoittajan kylttiä. Mutta tällaisessa paikassa kyltin lukemiseen on ainakin aikaa keskittyä, avajaisissa mukana ollut Maaseutukehityksen toiminnanjohtaja Tiina Seppälä naurahtaa.

Retkeilijöiden määrä lisääntynyt

Hankkeen tavoitteena oli lisätä entisestään ulkoilu- ja hiihtoreitin kävijämääriä sekä lisätä reitille myös retkeilynäkökulmaa. Laavulla voi pysähtyä lenkin lomassa pienellä lepotauolla tai viettää luonnossa pidemmän aikaa vaikka eväitä syöden. Hankkeen vaikutuksesta retkeilijöiden määrä on lisääntynyt jo ensimmäisenä vuonna.

Viime talven hankalat keliolosuhteet, eritoten laturetken aikaan, vaikeuttavat talvikäytön vertailtavuutta vielä tässä vaiheessa. Laavulle on kuitenkin havaintojen mukaan kesän ja syksyn mittaan pysähdytty eväitä syömään tai muuten ihmettelemään rakennuksia.

– Tammijärven Tammi on pitänyt kesän ajan pyörärasteja ja niistä Karhukorven laavun rastipisteen seuranta näyttää, että 35 merkinnästä vuonna 2024 on hypätty jopa 109 merkintään vuonna 2025. Vanhan laavun aikaan ei kesäisin retkeilijöitä käytännössä juurikaan ollut, joten kesäajan aktiivisuus on laavun retkeilykäytössä lisääntynyt sadalla prosentilla, iloitsee Heli Tammelin.

Laavu on avoinna kaikille ja sinne on todistettavasti tehty retkiä jo vähän kauempaakin, kun Jani Mäcklin kävi tekemässä laavulta jakson Laavuralli YouTube -kanavalleen.

Artikkeli on julkaistu aiemmin Leader Maaseutukehityksen sivuilla.