Nuoria yrittäjäkonkareita ja kotiseutuaktiiveja

03.12.2024 16:16Etelä-Savo, Häme, Kaakkois-Suomi, Kainuu, Keski-Suomi, Lappi, Pirkanmaa, Pohjois-Karjala, Pohjois-Pohjanmaa, Pohjois-Savo, Satakunta

Loppusyksyn hämyinen sää takasi tunnelman, kun tapahtuma käynnistyi 15. marraskuuta muun muassa kummituskierroksella Anjalan kartanossa. Lauantain aamunavauksesta vastasi maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah videotervehdyksellään. Virallisen osuuden jälkeen nuoret hajaantuivat erilaisiin työpajoihin.

Ihmiskirjastossa kuultiin uskomattomia uratarinoita. Luumäkeläisen Rasmus Aholan uraputki yrittäjäksi taisi alkaa jo noin kymmenkesäisenä 4H-kerhosta, jonne hän päätyi kavereiden perässä. Iän karttuessa tie vei kerho-ohjaajaksi ja osallistuminen Perinteistä peleiksi -hankkeeseen (maaseutuverkosto.fi) tutustutti mysteeri- ja pakohuonepelien maailmaan.
– Opiskelen liiketoimintaa Saimaan ammattiopisto Sampossa, teen 4H-yhdistykselle keikkatöitä ja olen ollut kolme vuotta yrittäjänä, 17-vuotias Ahola kertoi.

Hän pyörittää pakohuonepeleihin erikoistunutta Escape Luumäkeä yhdessä liikekumppaninsa Jannika Toikan kanssa. Yritys on verkostoitunut ja esimerkiksi LUT-yliopiston sekä Haaga-Helia-ammattikorkeakoulun opiskelijat toteuttavat sille erilaisia projekteja, kuten markkinointimateriaalia tekoälyllä ja arvioita liiketoiminnasta sekä nettisivuista.
– Tavoitteena on yrityksen laajentaminen. Olemme tehneet jo pakohuone- ja mysteeripelejä muille yrityksille, ja tulevaisuudessa laajennamme toimintaa mahdollisesti ravintoloissa tapahtuviin mysteeri-illallisiin. Jos yritys vie jatkossa enemmän aikaa, sillä työllistää itsensä, Ahola pohti.

Kesätyön puute ohjasi yrittäjäksi

Lappeenrannan Joutsenosta kotoisin oleva 21-vuotias Elias Jokelainen pyörittää veljensä Eemelin kanssa peräti kahta yritystä – Pulpin Puuhapoikia ja Pulpin Paljupoikia. Yrittäjyydestä heillä on jo kahdeksan vuoden kokemus.

Ajatus 4H-yrittäjyydestä lähti käyntiin kesätyön puutteesta. Kotona oli ruohonleikkuri ja isä lupasi toimia kuljettajana, jos pojat saisivat pihatyökeikkaa. Sana lähti leviämään ja toisena kesänä nuorilla yrittäjillä oli jo muutama vakiasiakas.
– Homma lähti kasvamaan, kun ihmiset kyselivät esimerkiksi pensasaidan leikkuuseen. Nyt työtä on niin paljon, että melkein voisimme ottaa jonkun ulkopuolisen töihin, Jokelainen mietti.
Ajatuksissa siinteleekin jo osakeyhtiön perustaminen ja täysipäiväinen yrittäjyys.
– Yrittäjänä on vapautta, mutta vastuu tulee mukana. Jos ei hoida hommia kunnolla, maine menee, Jokelainen muistutti.

Sekä Ahola että Jokelainen ovat perheensä ensimmäisiä yrittäjiä. Kannustusta on tullut paitsi kotoa, myös Leader Länsi-Saimaa ry:ltä, joka on myöntänyt yrityksille nuorten Kipinärahaa. Escape Luumäki sai rahoitusta pakohuonepelin kehittämiseen ja markkinointiin, Pulpin Paljupojat esimerkiksi paljun lämmitysjärjestelmän muutokseen.

Sisulla pääsee pitkälle!

Toisenlaisen uratarinan kertoi Kainuun ja Koillismaan Kalaleader-aktivaattori Tea Nousiainen. Hän haaveili eläinlääkärin koulutuksesta, mutta päätyikin opiskelemaan meribiologiaa Helsingin yliopistoon. Sisua on tarvittu matkan varrella roppakaupalla ja sen voimin Suomen nuorin kala-aktivaattori on selvinnyt karikoista. Ovet yliopistoon aukesivat kolmannella yrittämällä ja valmistuttuaan hän haki ehkäpä 150 työpaikkaan.
– Kannattaa olla sinnikäs, jos se kolmas työhakemus ei vielä tärppää, Nousiainen kannusti.

Kova yrittäminen palkittiin ja Nousiainen valittiin vuoden 2022 maaliskuussa nykyiseen toimeensa.
– Olen myös ensi vuoden vetäjänä kansallisessa kalatalousverkostossa. Kala-aktivaattoriksi ei kannata ryhtyä, voi päästä pitkälle, hän vitsaili.

Viikonlopun aikana nuoret pääsivät antamaan oman panoksensa valtioneuvoston maaseutupoliittiseen selontekoon, jota varten Nuorten Akatemia toteuttaa kuulemisen maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta. Miun Maaseutu – Siun Sanat -työpajassa nuorten ajatuksia keräsi projektipäällikkö Ella Kankaanranta Nuorten Akatemiasta.

Työpajassa selvisi, että maaseutu kiinnostaa asuinalueena myös kaupunkilaisnuoria, joilla saattaa olla siteitä maalle esimerkiksi sukulaisten kautta. Maaseudulla houkuttaa oma rauha ja etätyöt mahdollistavat siellä asumisen. Tosin tieto- ja tieliikenneyhteyksien tulee olla kunnossa, jotta tulevaisuuden aikuiset voivat työskennellä ja yrittää keskustojen ulkopuolella. Etätyön hyödyt nähtiin moninaisina: kun liikkumiseen ei mene aikaa, voi säästyvän ajan käyttää vaikkapa yhteisölliseen tekemiseen.

Nuoriso-Leader-päivät järjestivät yhteistyössä Maaseutuverkostoyksikkö, Leader Kärki, Leader Sepra, Leader Länsi-Saimaa, Leader Pohjois-Kymen Kasvu, Sisä-Suomen Kalaleader, Etelärannikon Kalaleader, Kainuun ja Koillismaan Kalaleader sekä Oulujärvi Leader.