Onni Touru -hankkeet pokkasivat Varsinais-Suomen kulttuuriympäristöteko -palkinnon

Varsinais-Suomen kulttuuriympäristöteko 2026 -palkinto jaettiin Turun linnassa 22. lokakuuta Naantalin museon ja Suomen maatalousmuseo Saran toteuttamille Onni Touru -hankkeille. Hankkeissa kartoitettiin, dokumentoitiin ja tehtiin tunnetuksi rakennusmestari Onni Tourun (1879–1945) suunnittelemia kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia sekä niihin liittyvää paikallis- ja rakennushistoriaa Varsinais-Suomessa. Palkinnon perustelujen mukaan hankkeet ovat lisänneet merkittävästi tietoisuutta Varsinais-Suomen maaseudun rakennusperinnöstä.

Molemmat Onni Touru -hankkeet ovat saaneet EU:n maaseuturahoitusta. Naantalin museon vuosina 2024–2025 toteuttamalle hankkeelle rahoituksen myönsi Leader Varsin Hyvä ja Suomen maatalousmuseo Saran vuosina 2024–2026 toteuttamalle hankkeelle Leader Jokivarsikumppanit. Ensimmäisessä hankkeessa keskityttiin Turun seutuun ja toisessa Loimaan seutuun.

Hankkeita koordinoivat Naantalin museon museoassistentti Ulla Clerc ja arkkitehti Tiltu Nurminen, jotka ovat palkinnosta otettuja.

– Ennen hankkeita Onni Touru oli aika tuntematon, mutta nyt hän on selvästi varsinaissuomalaisten yhteisen kiinnostuksen ja innostuksen kohde. Se tuntuu erityisen hienolta, kommentoi Ulla Clerc.

Tietoa Onni Tourun suunnittelemista rakennuksista kerättiin yhteistyössä paikallisten asukkaiden, rakennusten omistajien, kotiseutuyhdistysten ja muiden kulttuuriperintötoimijoiden kanssa. Hankkeiden yleisötilaisuuksissa ja kohdevierailuissa tavoitettiin satoja ihmisiä.

Uuteen tietokantaan saatiin 361 kohdetta

Hankkeiden aikana Varsinais-Suomesta löydettiin 361 rakennusta, jotka ovat todistettavasti Onni Tourun suunnittelemia.

– Lisäksi meillä on tiedossa vähintään saman verran rakennuksia, joista voin vannoa, että ne ovat Tourun, mutta emme ottaneet niitä mukaan tietokantaan, kun lähteitä ei saatu varmistettua. Pystymme kuitenkin päivittämään tietokantaa edelleen. Jos jokin kohde varmistuu, lisäämme sen mukaan, vaikka hankkeet ovatkin jo päättyneet, Clerc kertoo.

Tietokanta Onni Tourun suunnittelemista rakennuksista löytyy osoitteesta onnitouru.fi. Verkkosivulla on lisäksi muutamia kohde-esittelyjä, kuvagalleria ja Tourun rakennusten tunnistusohjeet. Tourun käsiala suunnittelijana on varsin tunnistettavaa, vaikka rakennukset ovatkin kolmelta eri vuosikymmeneltä ja edustavat kolmea eri tyylisuuntaa: jugendia, 1920-luvun klassismia ja myöhäisklassismia.

Tourun kädenjälki näkyy yhä varsinaissuomalaisessa kulttuurimaisemassa

Onni Tourun suunnittelemat rakennukset muodostavat merkittävän osan Varsinais-Suomen sotia edeltävästä rakennusperinnöstä. Touru työskenteli Lounais-Suomen maanviljelysseuran rakennusneuvojana vuosina 1912–1938 ja laati uransa aikana runsaasti suunnitelmia maatilojen päärakennuksiin, karjarakennuksiin, kouluihin, seurantaloihin sekä muihin maaseudun rakennuksiin.

Tunnettuja Tourun suunnittelemia rakennuksia ovat esimerkiksi Liedon Vanhalinna, Maskutalo, Marttilan nuorisoseurantalo, Riihikosken sairaala, Saukonojan koulu Liedossa ja Keskipiirin koulu Maskun Askaisissa.

Palkinto kannustaa kulttuuriympäristön vaalimiseen

Varsinais-Suomen kulttuuriympäristöteko -palkinnon jakaa vuosittain Varsinais-Suomen kulttuuriympäristötyöryhmä. Ryhmässä mukana oleva Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen tarkastaja Karolina Jalarvo kertoo, että palkinnon tarkoituksena on rohkaista ja innostaa kuntia, yhteisöjä ja yksityisiä kansalaisia vaalimaan omaa kulttuuriympäristöään. Palkinto voidaan myöntää laaja-alaisesta kulttuuriympäristön hyväksi tehdystä työstä tai yksittäisestä teosta, joka edistää rakennetun ympäristön, maiseman tai kulttuuriperinnön säilymistä.

– Onni Touru -hankkeet ovat erinomainen esimerkki pitkäjänteisestä kulttuuriympäristötyöstä, jossa tutkimus, viestintä, yhteisöllisyys ja rakennusperinnön vaaliminen muodostavat vaikuttavan kokonaisuuden. Hankkeet osoittavat, kuinka yhden suunnittelijan tuotannon kautta voidaan lisätä ymmärrystä alueen historiasta, rakentamiskulttuurista ja paikallisidentiteetistä sekä innostaa uusia toimijoita osallistumaan kulttuuriperinnön säilyttämiseen, Jalarvo perustelee.

EU:n maaseuturahoitusta myöntävät alueelliset elinvoimakeskukset ja paikalliset Leader-ryhmät, jotka myös neuvovat tuen hakemisessa.