Peltomappi-sovellus auttaa maan kasvukunnon kehittämisessä ja maatilan johtamisessa
08.05.2026 11:41Etelä-Pohjanmaa, Varsinais-SuomiViljelijöiden toiveista liikkeelle lähtenyt Peltomappi-sovellus kokoaa yhteen avoimesti saatavat paikkatietoaineistot ja pellolla tehdyt havainnot. Sovelluksen ensisijainen tarkoitus on kehittää maan terveyttä ja kasvukuntoa, mutta lisäksi sitä voi hyödyntää laajemminkin maatilan johtamisen apuvälineenä. Sovellus saadaan viljelijöiden käyttöön vuonna 2027.
Viljelijöille kehitetään parhaillaan helppokäyttöistä Peltomappi-karttasovellusta, jonka avulla voi arvioida, seurata ja kehittää maan terveyttä ja kasvukuntoa tilatasolla. Sovellusta tehdään EIP Peltomappi -hankkeessa, joka on saanut EU:n maaseuturahoitusta Lounais-Suomen elinvoimakeskukselta.
Sovelluksessa hyödynnetään avoimesti saatavia paikkatietoaineistoja ja tilan omia havaintoja. Hankkeessa mukana oleva viljelijä Aki Laaksonen pitää tärkeänä sitä, että havainnot voi tehdä puhelimella heti vaikka traktorin ratista, jolloin niihin tallentuu tarkka paikkatieto.
– Sovelluksella voi merkitä esimerkiksi laskuaukot, kaivot, kivet, märät paikat ja tiiviit paikat. Sitten kun meille tulee urakoitsija levittämään lietettä, saan jaettua hänelle kuvan kartasta, eikä minun tarvitse enää piirrellä hänelle erikseen kohtia Google Mapsiin.
Sovelluksesta on sitä enemmän hyötyä, mitä useampi ihminen lohkoilla työskentelee.
– Jos viljelyksessä on viisi lohkoa, niin ne nyt muistaa ulkoakin. Mutta mitä isompi tila, mitä enemmän vuokramaita ja mitä suurempi joukko on töissä, sitä hyödyllisemmäksi sovellus tulee. Kun tämä saadaan valmiiksi, siitä tulee hyvä johtamisen apuväline, Laaksonen uskoo.

Maaseudun innovaatioryhmä testaamassa
Hanketta toteuttavat Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Peimarin koulutuskuntayhtymä, Luonnonvarakeskus ja Gispo Suomi Oy. Koska kyseessä on EIP-hanke, siihen on koottu myös maaseudun innovaatioryhmä viljelijöistä. Mukana on kymmenisen viljelijää Varsinais-Suomesta ja Etelä-Pohjanmaalta. Näin toiminnassa yhdistyy mukana olevien asiantuntijoiden tietämys ja maatilayrittäjien käytännönläheinen osaaminen.
Mukana olevia viljelijöitä motivoi maan terveyden ja kasvukunnon parantaminen sekä uuden johtamistyökalun testaaminen.
– Mutta parasta tässä hankkeessa on oikeastaan ollut se, että on päässyt vertailemaan kokemuksia ja ratkomaan asioita samanhenkisten ihmisten kanssa. Maan kasvukunnon kehittäminen on aina ollut minulle valtava intohimo. Hankkeessa on mukana innovatiivisia ja tilan toimintaa kehittäviä viljelijöitä, joilla on samat tavoitteet, Aki Laaksonen kommentoi.
Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Ansa Palojärvi kertoo, että vuonna 2024 he saivat hankkeen valmisteluun valmistelurahan. Valmisteluvaiheessa lähdettiin liikkeelle viljelijöiden toiveista ja tarpeista ja silloin syntyi idea uudesta sovelluksesta. EIP Peltomappi -hanke alkoi vuonna 2025.
– Takana on jo kaksi testauskierrosta. Nyt meillä on vielä vuosi aikaa ratkoa, miten sovellus saadaan muidenkin viljelijöiden käyttöön ja miten sen ylläpito rahoitetaan hankkeen jälkeen.
Seinäjoen ammattikorkeakoulussa ja Peimarin koulutuskuntayhtymässä sovellusta testataan myös alan opiskelijoiden voimin.
Gispo Suomi Oy vastaa sovelluksen teknisestä toteutuksesta. Avoimen lähdekoodin kautta sovellukseen on saatu useita taustatasoja, esimerkiksi peltolohkodata, tilarajat ja salaojakartat.

Sovellus auttaa maan kasvukunnon kehittämisessä lyhyellä ja pitkällä aikavälillä
Sovelluksen avulla on mahdollista kerätä ja arvioida tietoa peltomaan kasvukunnosta sekä seurata tuloksia lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Aki Laaksonen käyttää sovellusta esimerkiksi maalajien seurantaan.
– Täällä maalajit vaihtelevat paljon. Lohkon alaosa voi olla turvemultaa ja yläosa hiekkaa. Sovelluksen avulla pystyn ottamaan maalajien vaihtelun huomioon ja suunnittelemaan toimenpiteitä maalajin mukaan.
Sovelluksen avulla voi myös piirtää alueita kartalle.
– Kun laitan piirron päälle, voin ajaa traktorilla sen lenkin, jonka sisällä on ongelmia, ja ottaa alueen huomioon tulevissa toimenpiteissä. Esimerkiksi ravinnekuitua levitetään syksyllä ja sovelluksella voin tehdä valmiin levityskartan, josta näkyy, mille alueille pitää levittää enemmän ja mille vähemmän.
Kun havaintoja kertyy useammalta vuodelta, sovelluksesta saa kokonaisvaltaisen kuvan muutoksen suunnasta ja parannustoimien vaikutuksesta.

EIP Peltomappi – uusi sovellus maaperän kasvukunnon seuraamiseen ja kehittämiseen
- Toteuttajat: Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Ammattiopisto Livia, Luonnonvarakeskus ja Gispo Suomi Oy
- Toteutusaika: 1.4.2025–31.3.2027
- Kokonaisrahoitus: 314 000 €
- Tukiprosentti: 80 %
- Rahoituksen myöntäjä: Lounais-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan elinvoimakeskukset