Rakkaus eläimiin vei yrittäjäksi – Peevon vuohitila uudistui EU:n maaseuturahoituksella
17.11.2025 10:54PirkanmaaAnnika Kiikala kasvattaa suomenvuohia ja pyörittää juustolaa Peevon tilalla Sastamalassa. Maatalousyrittäjäksi hän ryhtyi hiukan poikkeuksellisella tavalla; ostamalla vuohitilan. Nuori yrittäjä on investoinut maatilansa kehittämiseen tehostaakseen työtehoa ja lisätäkseen eläinten hyvinvointia.
Annika Kiikala saapui Peevon tilalle vuonna 2019 eläintenhoitajan tutkinnon harjoitteluun ja jäi töihin. Peevon vuohet kuitenkin veivät eläinrakkaan naisen sydämen, ja kun tila tuli myyntiin, hän päätti muutaman mutkan kautta ostaa sen vuonna 2023.
Nykyisin 23-vuotias nainen huolehtii yli 400 alkuperäisrotuisesta suomenvuohesta, tuottaa maitoa Juustoportille sekä pyörittää omaa juustolaa. Tilalla toimii myös pieni kosmetiikkapaja. Yritys työllistää Kiikalan lisäksi yhden hengen osa-aikaisesti.
– Tykkään hirveästi näistä eläimistä ja toisaalta yrittäjyys on aina kiinnostanut minua. Siksi kai taisin ajautua tähän, kertoo Annikka Kiikala naurahtaen.
Poikkeuksellinen polku maatilayrittäjäksi
Kun Kiikala alkoi suunnitella vuohitilan ostamista, hänellä oli maatalousalan tutkinto taskussaan. Yrittäjäperheessä kasvaneelle naiselle myös yrittäjyys oli tuttua, vaikka maatilan arjesta aiempaa kokemusta ei ollutkaan. Kahden vuoden jälkeen valinta tuntuu oikealta.
– Peevon tilasta tullut ihan oma juttu, jossa eläimet ovat tietenkin ovat se kaikkein paras juttu. Tykkään ajatella eläintenpitoa sen kautta, että voisin huolehtia niistä mahdollisimman hyvin, ja samalla tehdä tätä työtä ammatikseni, hän summaa ajatuksiaan.
Kiikalan tarina tilanpidon aloittamisesta omistajanvaihdoksen kautta Suomessa harvinainen. Valtaosa maatiloista saa edelleen jatkajan sukupolvenvaihdoksena oman perheen tai suvun piiristä.
Maatalouden jatkuvuuden ja kehittymisen kanalta myös omistajanvaihdoksia kuitenkin tarvitaan perinteisten sukupolvenvaihdosten rinnalle. Taloudellista tukea on saatavilla kumpaakin EU:n maaseuturahoituksesta, josta uudelle yrittäjälle maksetaan Peevon tilallakin hyödynnettyä nuoren viljelijän aloitustukea ja korkotukilainaa.
Peevon tila tuottaa juustoja ja vaalii alkuperäisrotua
Peevon tilalla asuu noin 430 suomenvuohta, joista lypsäviä kuttuja on kolmisen sataa. Päätuote on vuohenmaito, josta noin puolet jalostetaan omalla tilalla juustoiksi ja jugurtiksi, osa myydään Juustoportille, jonka sopimustuottaja Peevon tila toimii. Tuotteita toimitetaan lähialueen kauppoihin ja myydään tilamyymälässä.
– Meillä tehdään perinteistä kutunjuustoa, salaattijuustoa ja ricottaa sekä jugurttia. Lisäksi meillä on pieni kosmetiikkavalikoima vuohenmaitovoiteita ja nahkarasvaa, Kiikala kertoo.
Suomenvuohet ovat yksi suomalaisista alkuperäisroduista, ja ruoantuotannon ohella Kiikala kokee tärkeänä roolinsa alkuperäisrodun säilyttäjänä.
Pihattoa laajennettiin EU:n maaseuturahoituksen avulla
Peevon tilaa on uuden yrittäjän myötä kehitetty toimivammaksi. Vuoden 2025 vaihteessa valmistuneessa investointihankkeessa levennettiin ruokintapöytää ja laajennettiin pihattoa. Näin eläinten rehunjako saatiin koneelliseksi.
– Aiemmin eläinten ruokinta tehtiin käsin, mikä oli fyysisesti kuormittavaa ja vei paljon aikaa. Kottikärrystä koneelliseen rehunjakoon siirtyminen oli iso harppaus, joka tehostaa tilan toimintaa, kertoo Kiikala.
Leveämpi ruokintapöytä vaati lisää tilaa itse rakennukseen, joten samalla päätettiin laajentaa myös pihattoa. Näin eläimille saatiin lisää liikkumatilaa sisälle.
Tukea investoinnille Peevon tila sai Pirkanmaan ELY-keskuksen kautta EU:n maaseuturahoituksesta. Kiikala kertoo, että tuilla – niin maatalouden investointituella kuin nuoren viljelijän aloitustuellakin – on ollut ratkaiseva merkitys investoinnin ja omistajanvaihdoksen toteutumiselle.
– Ne ovat todella merkityksellisiä asioita, ja ilman ulkopuolista rahoitusta ei olisi mahdollista tehdä näin isoja investointeja, hän toteaa.
Hyvinvoiva eläin on Peevon tilan toiminnan lähtökohta
Pihaton laajennuksella lisättiin myös eläinten hyvinvointia, johon Kiikala on yrityksessään satsannut monella tapaa. Eläimillä on investoinnin jälkeen enemmän tilaa myös rauhalliseen ruokailuun.
– Kaikki vuohet eivät ole toistensa kavereita, niin niiden ei ole pakko olla ihan vierekkäin syömässä. Sillä on vaikutusta eläinten hyvinvointiin, valaisee Kiikala investoinnin vaikutuksia.
Lisäksi tilalla on kiinnitetty paljon huomiota vuohen lajityypilliseen käyttäytymiseen. Suomenvuohi on älykäs ja aktiivinen eläin, joka Kiikalan mukaan touhuaa koko ajan jotain. Näin ollen on tärkeää, että vuohilla on tekemistä sisällä ja ulkona.
– Tykkään ajatella eläintenpitoa sen kautta, että ne olisivat mahdollisimman hyvinvoivia ja voisivat elää lajityypillistä elämää, hän toteaa.