Savusauna Kajaaninjoen rannalla hurmaa pehmeillä löylyillään

Savusaunan ja alueen kunnostusta on rahoitettu Oulujärvi Leaderistä. Yhdistyksen puheenjohtaja Mirjami Korhonen kertoo, että korjaus sisältää myös savusaunan lauteet sekä kiukaan.

Savusaunan korjaamisessa ja ylläpidossa sekä uudisrakennusten pystytyksessä on talkootyöllä suuri merkitys. Osaajia löytyy yhdistysaktiiveissa moneen lähtöön.

Sauna on käytössä noin huhtikuun puolivälistä marraskuulle. Lumen ja pakkasten aikana saunaa ei lämmitetä ja se ei ole vuokrattavissa.

Yhdistyksen savusaunaan sopii samalla kertaa noin kymmenen hengen seurue. Yhdistyksen varapuheenjohtaja Lauri Järvinen sanoo, että 15 ihmistäkin voi mennä, kun ylälauteilla vuorotellaan ja osa on pesulla. Saunomisen jälkeen voi virkistäytyä pihalla tai mökissä.

”Saunassa on viihdytty parhaimmillaan kuusikin tuntia”, Mirjami Korhonen muistelee.

Sauna mukana arjessa jo vuosituhansia

Yhdeksän kymmenestä suomalaisista saunoo ainakin kerran viikossa. Suomessa on reilut kolme miljoonaa saunaa, ja niistä suurin osa on yksityisissä kodeissa, kerrostaloissa ja kesämökeillä. Suomessa on myös tuhansia julkisia saunoja uimahallien, urheilutalojen, hotellien, hoitokotien tai opiskelija-asuntojen yhteydessä.

Ensimmäiset saunat on rakennettu nykyisen Suomen alueella kivikaudella noin 10000 vuotta sitten. Sauna oli silloin maakuoppa, jota lämmitettiin kivillä.

Saunaperinne kuuluu lauluissa, uskomuksissa ja tarinaperinteessä, kuten kansalliseepoksessamme Kalevalassa. Myös saunan terveysvaikutuksista kerrotaan suomalaisessa tarinaperinteessä. Lääketieteessä saunan suotuisaa vaikutusta on tutkittu niin sydänterveyden kuin endorfiinien kannalta.

Entisinä aikoina saunassa synnyttiin ja siellä vainaja sai viimeisen pesun. Uudisrakentaja teki hirrestä ensin saunan. Talon vuoro oli vasta seuraavana.

Saunaperinne Suomesta on nimetty Unescon Ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon vuonna 2020.