Siiriäisen tila elää lihan suoramyynnillä

Tilan juuret Hirvensalmella menevät vuoteen 1989, kun edellinen sukupolvi osti tilan. Tilalla harjoitettiin lypsykarjataloutta vuoteen 2000 saakka, jolloin tuotantosuunnaksi tuli emolehmätuotanto ja pellot siirtyivät luomuun. Tilan charolaiset eläimet seurasivat luomuun vuonna 2004.

Annan ohjaksissa 2010-luvulta alkaen

Anna, ja miehensä Eerik, Siiriäinen ovat luotsanneet tilaa vuodesta 2010. Päävastuu tilan hoidosta on Annalla. Aluksi heillä oli tarkoituksena jatkaa tilanpitoa ilman eläimiä, mutta sukupolvenvaihdoksen lähestyessä eläimetkin alkoivat kiinnostaa. Niinpä sukupolvenvaihdos tehtiin kahdeksalla emolehmällä. Alkuun tilan ja eläinten pito oli opettelua. Opettelua on nyt takana 15 vuotta, ja emolehmämäärä on kasvanut lähes 40:een. Tilan viljelyksessä olevan pellon määräkin on noussut samassa suhteessa.

Tilan kehittämistä on 2000-luvulla tehty muun muassa tekemällä useita rakennusinvestointeja. Tilalla on laajennettu pihattoa ja rakennettu lantala sekä kuivikevarasto. Nämä investoinnit ovat mahdollistaneet tilan kasvun nykyiseen muotoonsa.

Sertifioitua luomutuotantoa ja D.O. Saimaa -alkuperämerkki

Luomuun kuuluu Etelä-Savosssa noin 170 tilaa. Eteläsavolaisissa kuluttajissa on tutkimuksen mukaan paljon luomun aktiiviostajia (Luomun kuluttajabarometri 2025).

– Osa asiakkaista osaa kysyä luomutuotteita. Toisille taas riittää tieto siitä, että ruoka on lähiruokaa, kertoo tilan yrittäjä Anna Siiriäinen.

Anna kertoo, että tilan asiakkaiden kanssa saa käydä monenlaisia, ja mielenkiintoisia keskusteluja luomusta. Luomutuotanto on Suomessa säädeltyä ja valvottua. Luomutarkastukset tehdään tiloilla vuosittain. Sertifioidun luomun lisäksi Luomutila Siiriäisellä on D.O. Saimaa -alkuperämerkki.

D.O. Saimaa -alkuperämerkki on tae siitä, että tuote tai raaka-aine on valmistettu Saimaan seudulla noudattaen korkeita laatukriteerejä.

Suoramyyntiä lähes alusta alkaen

Tilalla on ollut lihan suoramyyntiä vuodesta 2010 saakka, ja se on yksi alueen pitkäaikaisimmista suoramyyntipaikoista. Suoramyynnin aloituksessa oli haastavaa arvioida, että kuinka paljon ja millaista lihaa tulee eläimistä. Aika on tehnyt tässäkin tehtävänsä, ja nykyään menekin ja ruhojen arviointi on helpompaa.

– Lihan leikkaamisella voidaan vaikuttaa paljon siihen, millaista lihaa tulee myyntiin, kertoo Anna.

Tilaisuus suoramyyntimyymälän avautumiseen aukeni tänä kesänä, kun tilakeskuksen läheltä hankittu rakennus oli mahdollista muuttaa suoramyyntipaikaksi. Myymälän avautumisesta huolimatta suurin osa tilan lihoista myydään ennakkovarausten kautta.

Kesä on sesonkia tilan lihamyynnissä ja muodostaa noin kaksi kolmasosaa koko vuoden myynnistä. Asiakaskunta muodostuu pääasiassa lähialueen asukkaista ja mökkiläisistä.

Ushio-Wagyu tuli taloon

Pieniä, mutkaisia ja mäkisiä eteläsavolaisia peltoja laiduntaa kolme laidunryhmää, joista kussakin on oma sonni, kaksi charolaista ja Ushio-Wagyu. Tilalla on useita hoidossa olevia perinnebiotooppeja ja ympäristösopimuksia. Maiseman ja luonnon monimuotoisuuden vaaliminen on tärkeää.

Annan kertomasta näkee, kuinka hän rakastaa eläimiä, kaikki tehdään eläinten hyvinvoinnin eteen.

– Wagyu-sonni hankittiin hiehoja varten, jotta heillä ensimmäinen poikiminen olisi mahdollisimman helppo, Anna kertoo.

Tällä hetkellä Wagyu-rotuisten eläinten liha on haluttua tavaraa, niin Suomessa kuin maailmalla. Wagyu-rotuisten liha marmoroituu, ja on sen vuoksi maailman halutuin liharotu. Siiriäisen tilalta on jo kyselty, että koska lihaa saa. Lihantuotanto vaatii vuosien kasvatuksen ja kuluttajalta odotusta. Suurin osa tilan lihoista on kuitenkin puhdasta charolaista.