Virtaa vapaana – Virtaankoski ennallistettiin ja kunnostettiin EU:n maaseuturahoituksen avulla Sysmässä
Virtaankosken hankekokonaisuus Sysmässä on ollut poikkeuksellisen laaja ja merkittävä, kun Tainionvirralla on pyritty turvaamaan uhanalaisen Päijänteen taimenen luontainen elinkierto. Samalla on sovitettu yhteen monta asiaa: kalastus, melonta, maisema ja kulttuuriperintö. Tukena Virtaankoskella on ollut EU:n maaseuturahoitus – ensimmäisestä suunnitteluhankkeesta ennallistamisen ja kunnostamisen mahdollistavan pohjakynnyksen rakentamiseen ja alueen viimeistelyyn.
Satoja henkilö- ja konetyötunteja, valtava määrä autokuormia ja kymmeniä tuhansia tonneja kiviainesta. Kahdeksaa eri kiviaineslaatua ja yli kaksi tuhatta kappaletta suuria kiviä. Tuloksena uljas ja vapaa Virtaankoski, jolla on paitsi valtava potentiaali virkistys- ja matkailukohteena myös kriittinen merkitys vaelluskalojen luontaisen elinkierron turvaamisessa.
Suomen toiseksi suurimmalle järvelle saatiin pitkäaikainen kokonaisratkaisu, kun Virtaankosken kokonaisuuden isoin palanen eli kosken ennallistamisurakka (maaseutuverkosto.fi) saatiin keväällä valmiiksi. Mittavassa urakassa Tainionvirtaan rakennettiin uusi teräsponttisydäminen aikaa ja tulvia kestävä luonnonmukainen pohjakynnys, ja vanha voimalaitospato purettiin ja koski vapautettiin. Se taas mahdollistaa Päijänteen taimenen nousun kutualueilleen.
– Tässä ratkaistiin Päijänteen taimenen luontainen elinkierto, Sysmän Tainionvirta Oy:n toimitusjohtaja Matti Viialainen kiteyttää ja toteaa, ettei kala elä vain viljeltynä, vaan vaatii luontaisen ympäristön.
Virtaankoski on kansallisen kalatiestrategian tärkein kohde Päijänteellä ja yksi eteläisen Suomen merkittävimpiä koskikohteita. Muutos on ollut suuri, kun Virtaankoski on muokattu paljolti uuteen uskoon edellisen vuoden aikana ja vaelluskaloille pyritty rakentamaan mahdollisimman hyvät olosuhteet. Koskeen on rakennettu noin 0,88 hehtaaria poikastuotantoalueita ja taimenen eri kehitysvaiheille sopivaa kiveystä. Muualla toteutettujen koskikunnostusten pohjalta on perusteltua odottaa, että kutualueilta uusia taimenen poikasia voitaisiin saada vuosittain jopa 750–1100 kappaletta Tainionvirtaan ja Päijänteelle. Se olisi erittäin merkittävä parannus uhanlaisen lajin elinvoiman ja luonnon monimuotoisuuden kannalta.
Vapaasta Virtaankoskesta hyötyy niin vaelluskala kuin virkistyjä
Virtaankoski on merkittävä ympäristöinvestointi ja teko luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi Päijät-Hämeessä. Luonnollisesti suurena hyötyjänä ennallistamis- ja kunnostamisurakassa on vaelluskala, joka pääsee nyt nousemaan vapaasti Päijänteestä kutualueelleen vanhan padon estämättä.
– Hämmästyttävää oli, että kala alkoi heti nousta, Viialainen kertaa.
Päijänteen taimenen ohella vapaana virtaavasta koskesta hyötyvät myös vaellussiika, muut kalalajit ja eliöt. Hyödynsaajat eivät kuitenkaan rajoitu vain kalakuntaan ja vesieliöstöön, vaan ulottuvat myös kuivan maan puolelle. Virtaankoski tarjoaa tulevaisuudessa upeat mahdollisuudet virkistymiseen melonnan, kalastuksen tai muuten vain koskenkuohujen ja komean kulttuurimaiseman ihailun parissa rantasaunoineen ja uimapaikkoineen. Paikalla onkin paljon myös matkailumielessä potentiaalia, joka realisoituessaan hyödyttäisi esimerkiksi yrittäjiä ja toisi elinvoimaa alueelle.
Malliesimerkki maaseuturahoituksen hyödyntämisestä
EU:n maaseuturahoituksen rooli Sysmän Tainionvirralla on ollut merkittävä aina Päijänne-Leader ry:n tukemasta ensimmäisestä suunnitteluhankkeesta pohjakynnyksen rakentamiseen, joka ylipäätään mahdollisti kosken ennallistamisen ja kunnostamisen. Lisäksi rahoitusta on hyödynnetty myös virran molemmat puolet yhdistävään ja kohteen saavutettavuutta parantavaan uudenkarheaan, jopa 90 henkeä kantavaan siltaan ja alueen käytettävyyttä palvelevaan parkkialueeseen, johon on tuotu kiveä vanhasta sillasta. Kohteen avajaisia vietettiin kesäkuussa, kun uuden kävelysillan ja kunnostetun kosken vihki käyttöön pääministeri, joka myös nosti Virtaankosken hiljattain esiin (yle.fi) onnistuneena esimerkkinä siitä ”kuinka julkiset toimijat, yritykset ja yksityiset henkilöt yhteistyössä toteuttivat hankkeen.” Yhteistyötä ELY-keskuksen ja Leader-ryhmä Päijänne-Leaderin kanssa Virtaankosken hankekokonaisuuden toteuttajien puolesta kiitellään.
– Ilman näitä tukia tämä ei olisi onnistunut, projektipäällikkö Sari-Anna Vilander ja toimitusjohtaja Matti Viialainen Sysmän Tainionvirta Oy:stä toteavat.
Virtaankoski on paitsi oiva esimerkki tärkeästä ympäristöinvestoinnista myös mallikappale kehittämistyöstä, jossa on hyödynnetty ELY-keskuksen ja Leader-ryhmän muodostamaa maaseuturahoituksen kokonaisuutta alueen parhaaksi kokonaisvaltaisesti ja taitavasti. Maaseuturahoituksen lisäksi Virtaankoskelle on saatu rahoitusta myös muista kanavista, kuten Nousu-ohjelman kautta. Lisäksi viime vuonna virran vapauttamiseen saatiin kansainväliseltä jokien kunnostamiseen omistautuneelta The European Open Rivers Programme -organisaatiolta huomattava avustus.

Koski vapaana – luonnon vuoro palautua ja potentiaali valjastettavana
Hankekokonaisuuden taustalla ja toteuttajina on toiminut yleishyödyllinen osakeyhtiö, Sysmän Tainionvirta Oy tehtävänään ennallistaa Virtaankoski ja kehittää aluetta virkistys- ja matkailukohteena. Äärimmäisen monipuolisessa kohteessa on tehty yhteensovitusta kalastuksen, melonnan ja maiseman välillä – ja tulos näyttää hyvältä. Kulttuurimaisemaa on onnistuttu säilyttämään, ja vanhat sähkölaitos- ja meijerirakennukset muistuttavat alueen historiasta. Kalastamaan koskella pitäisi päästä ensi vuonna, ja mahdollisiin opastuksiinkin alueella on jo osoitettu kiinnostusta. Osia hankekokonaisuudesta on vielä käynnissä, mutta kaikkiaan Tainionvirralla näyttää varsin hyvältä.
Virtaankoski oli pitkään valjastettu tuottamaan sähköä lähialueen tarpeisiin. Nyt vesi virtaa vapaana, ja potentiaali Virtaankoskella on valtava. Potentiaalin täydestä valjastamisesta taas voivat hyötyä ja nauttia tulevaisuudessa niin alueen yrittäjät kuin satunnaiset virkistyjät – ja samalla luonto ja vaelluskalat kiittävät.
– Nyt on luonnon vuoro alkaa palautua, kun vanha voimalaitospato on purettu, uusi pohjapato ja kävelysilta rakennettu ja lähes hehtaari poikastuotantoaluetta koskeen kunnostettu, projektipäällikkö Vilander päättää.
