Kuukauden ympäristöteko maataloudessa: Laidunnus lisää luonnon monimuotoisuutta!

Maatalousluonnon ja maiseman hoitosopimuksia on haettu Varsinais-Suomessa taas eniten koko Suomessa. Alueella on pitkä maataloushistoria ja se näkyy myös luonnossa ja maisemassa. Varsinais-Suomessa on valtava määrä paikallisesti, maakunnallisesti ja valtakunnallisesti arvokkaita perinnebiotooppeja sekä luonnonlaitumia, joiden hoitoon voi saada korvausta tekemällä viisivuotisen maatalousluonnon ja maiseman hoitosopimuksen.

Varsinais-Suomessa sopimuksen hakijoita oli viime vuonna 242 ja haettuja hehtaareja jopa 5 840. Koko Suomessa haettuja hehtaareja on lähes 32 000. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen johtava asiantuntija Leena Aarikka kertoo, että Varsinais-Suomen sopimusalueita on yli sadalla saarella ja monissa maakunnan kauneimmissa maisemissa.

– Esimerkiksi Paraisten ulkosaaristossa on aivan upeita lehdesniittyjä. Someron Häntälännotkoilla taas on 1800-luvulta asti säilyneitä laidunalueita. Häntälännotkot ovat yksi Suomen arvokkaimmista kohteista.

Maatalousluonnon ja maiseman hoitosopimukseen hyväksyttävien alueiden tulee olla luontoarvoiltaan monimuotoisia tai maisemaltaan merkittäviä. Sopimusten avulla säilytetään tai edistetään tavanomaista arvokkaampia luonto- tai maisema-arvoja, jotka hyötyvät sopimuksen mukaisesta laidunnuksesta tai niitosta sekä raivaushoidosta.

Sopimusalueet tarkistetaan maastokatselmoinneilla. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen katselmoinnit ovat nyt käynnissä. Leena Aarikka arvioi, että sopimusalat tulevat pienenemään.

– Olemme jo nyt joutuneet hylkäämään yli 500 hehtaaria ja osa aloista on vielä käymättä läpi. Tukiehdot kiristyivät EU:n uuden rahoituskauden myötä, mutta sille on ihan selkeä syy. Tuki halutaan kohdentaa niille alueille, joissa luonto hyötyy laidunnuksesta eniten. Siksi olemme joutuneet rajaamaan esimerkiksi kallioisia tai metsäisiä alueita pois.

Perinnebiotoopilla tarkoitetaan perinteisen karjatalouden muovaamia runsaslajisia elinympäristöjä. Suomen perinnebiotoopeista yli 90 % on hävinnyt 60-luvun jälkeen, kun laidunnus on vähentynyt. Uhanalaiset perinnebiotoopit säilyvät, kun eläimet syövät niitä mataliksi vuosi toisensa jälkeen. Laiduntaminen tuo tilaa esimerkiksi alkuperäisille tai uhanalaisille niittykasveille. Eläinten lanta taas houkuttelee paikalle lisää hyönteisiä ja hyönteiset puolestaan lintuja. Lisäksi laiduntavat eläimet pitävät perinteisiä maalaismaisemia avoimina. Varsinais-Suomessa laidunnetaan myös kansallismaisemissa.

Laiduntavia eläimiä on Varsinais-Suomessa paljon: nautoja, hevosia, lampaita, vuohia ja nykyään myös alpakoita. Naudat ovat hyviä laiduntamaan esimerkiksi reheviä joenvarsiniittyjä ja lampaat taas kuivia ketoja. Joskus alue voi saada parhaan hyödyn, jos siellä laiduntaa eri eläimiä, sillä eläimet syövät eri korkeuksilta ja eri kasveja.

Sopimuksesta maksettava korvaus perustuu alueen hoidosta syntyneisiin kustannuksiin. Sopimusalueiden avoimille alueille on lisäksi mahdollista saada perustulotukea ja luonnonhaittakorvausta. EU:n rahoituskaudella 2023–2027 saa korvausta myös uusien aitojen perustamiseen ja peruskunnostusraivaukseen. Petoaitojen rakentamiseen on tarjolla korkeampi korvaus.

Salmensuun tilan lehmät pääsivät laitumille

Kesäkuun ensimmäisellä viikolla sauvolaisen Salmensuun luomutilan yrittäjä Antti Toivonen toi 39 nautaa Paimioon, Wiksbergin kartanon mailla olevalle lohkolle, joka päättyy Paimionjokeen. Tilan kaikki 150 emolehmää laiduntavat kesäisin.

– Näen, että laiduntaminen on paras tapa pitää emolehmiä ja EU:n maksamalla tuella maatiloja myös ohjataan siihen suuntaan. Helpompaahan olisi tietysti pitää eläimet kotona pelloilla, mutta nyt kun kuljetamme niitä ympäri Varsinais-Suomea, teemme samalla tärkeää ympäristötyötä.

Salmensuun laumoja on esimerkiksi Sauvonlahdella, Paimionjoen molemmin puolin, Kulhon saarella, Friskalanlahdella ja Katariinanlaaksossa. Parhaat niityt varataan vasikoiden kanssa kulkeville lehmille, jotta maitoa tulee tarpeeksi. Paimioon saapui sellainen lauma, jossa on mukana hiehoja ja vasta syksyllä poikivia lehmiä.

– Meillä myös sonnit laiduntavat – joskin kotilaitumella. Sonnien laiduntaminen on suomalainen erikoisuus. Muualla maailmassa niiden pelätään rikkovan aitoja, Toivonen kertoo.

Toivonen maksaa yksityisille maanomistajille niityistä vuokraa, mutta julkisten tahojen kanssa sopimukset saattavat olla myös vastikkeettomia. Yleensä Salmensuun eläinten laiduntaminen alkaa toukokuun lopulla tai kesäkuun alussa.

– Aluksi kevät oli myöhässä, mutta nyt heinä onkin pari viikkoa edellä aikaansa. Järviruokoa saa syötäväksi yleensä vasta vähän ennen juhannusta, mutta nyt se on jo parhaimmillaan.

Alkukesästä syötävää riittää pidempään, mutta loppukesästä laumoja saa kuljettaa päivittäin.

– Siinä on paljon työtä, että laiduntamisen saa hoidettua niin, että laidunpaine on tarpeeksi suuri, mutta ei kuitenkaan ylilaidunneta. Lisäksi tarkistuskäyntejä pitää tehdä tarpeeksi usein. Meidän eläimet ovat aina saaneet olla rauhassa. Ihmiset ovat iloisia, kun eläimet ovat lähellä asutusta ja yleensä yhteisökin osallistuu valvontaan.

Jokivarret Toivosen mukaan helppoja laidunnuspaikkoja, koska rehu on tasalaatuista ja juomavettä on tarjolla. Luonnonvesien lisäksi juomavettä tarjotaan laidunpumppujen avulla.

Salmensuu on huomannut, että kuluttajatkin arvostavat luomutuotettua laidunlihaa entistä enemmän.

– Kyllä ihmiset jo alkavat oppia, mitä luonnon monimuotoisuus tarkoittaa. Luonnonlaidunlihan voisi myös sertifioida, mutta sitä emme ole vielä tehneet.

Luonnonlaidunpäivää vietetään 15.6.

Lauantaina 15. kesäkuuta vietetään luonnonlaidunpäivää. Silloin juhlitaan luonnonlaitumia ja niiden hoitajia – laiduntavia eläimiä. Tilat ympäri Suomen pitävät avoimia ovia ja teemapäivässä mukana olevat ravintolat tarjoavat luonnonlaidunlihaa.

Salmensuun tila viettää Luonnonlaidunpäivää Katariinanlaaksossa klo 11–13. Tapahtumasta voi ostaa grillattavaa juhannukseksi ja ottaa lehmän kanssa selfien.

– Meidän tyttärellä on niin kesy lehmä, että hänen kanssaan on helppo poseerata. Yleensä meidän tapahtumissa käy satoja ihmisiä, jotka kiittelevät, kun saavat kuulla lehmien elämästä. Kyllä tämä ihmisiä selvästi kiinnostaa!