Euroopan Unionin osarahoittama

Jalostus ja tuotekehitys avaimina Varsinais-Suomen ruokaketjun kasvuun

14.04.2025 15:05

Varsinais-Suomen ruokaketjun vahvuuksia ovat kehittämismyönteisyys, ammattitaitoisuus ja monipuolisuus. Myös jalostus ja tuotekehitys vahvistavat alueen ruokaketjun kilpailukykyä merkittävästi, mutta niiden potentiaalia ei hyödynnetä vielä täysimääräisesti.

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen maaseutuyksikön ryhmäpäällikkö Johanna Mattila puhui maaliskuussa järjestetyssä Varsinais-Suomen ruokaketju muutoksessa -seminaarissa jalostuksen ja tuotekehityksen mahdollisuuksista varsinaissuomalaisen ruokaketjun kehittämisessä.

– Jalostuksen ja tuotekehityksen potentiaali Varsinais-Suomen ruokajärjestelmässä nojautuu vahvasti kasvu- ja kehittymishakuisiin yrityksiin. Kehittäjäverkoston tehtävänä on puolestaan tukea yrityksiä tavoitteissaan ja auttaa onnistumaan. Tuotekehitys on yritystoiminnan keskeinen prosessi, joka kattaa innovaatiotoiminnan ja kilpailukyvyn ylläpitämisen. Se ei rajoitu vain fyysisiin tuotteisiin, vaan koskee myös palveluita, ohjelmistoja ja valmistusprosesseja, Mattila sanoo.

Tavoitteena tiivis arvoketjuyhteistyö

Tuotekehityksen ja jalostuksen lisääminen ruokajärjestelmässä edellyttää tiivistä arvoketjuyhteistyötä. Luonnonvarakeskus on tehnyt Ruoka-alan kasvupotentiaali -selvityksen osana hallituksen Ruoka-alan kasvuohjelmaa. Selvityksessä nostettiin esille keskeiset alat, joissa nähtiin olevan selkeää mahdollisuutta arvonlisäykseen.

– Näitä arvoketjuja olivat kaura, palkokasvit, meijerituotteet ja kala. Lisäksi uudet arvoketjut ja raaka-aineet, kuten puutarhatuotanto, tarjoavat tulevaisuuden mahdollisuuksia, Mattila kertoo.

Varsinais-Suomella on kauran, palkokasvien sekä puutarhatuotteiden osalta merkittävä rooli alkutuotannossa.

– Jatkossa panostuksia tarvitaan yhä enemmän jalostusarvon nostoon ja tuotekehitykseen. Tähän tavoitteeseen pääsemiseksi tarvitaan eteenpäin katsovaa ruokajärjestelmää ja tiivistä yhteistyötä, Mattila linjaa.

– Varsinais-Suomessa ollaan tämän suhteen oikealla tiellä. Esimerkiksi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen myöntämät elintarvikealan investoinnit olivat arvoltaan 12 miljoonaa euroa, eli lähes puolet kaikista EU:n maaseuturahoituksen yritysten tuetuista kehittämiskustannuksista vuosina 2023–2024, hän jatkaa.

Varsinais-Suomessa on poikkeuksellisen monipuolinen raaka-ainetuotanto sekä elintarvikkeita ja juomia jalostavien yritysten toimiala. Tyypillisesti yritykset ovat mikroyrityksiä.

Tuotekehitys tarvitsee aktiivista kumppanuutta ja tutkimusta

Mattilan mukaan kasvu- ja kehittymishakuisten yritysten lisäksi tuotekehityksen lisääminen vaatii aktiivista kumppanuutta ja tutkimustoimintaa. Varsinais-Suomessa on laaja-alainen ruokaketjun koulutusjärjestelmä ja kansainvälisesti arvostettu elintarvikealan tutkimustoiminta.

– Toimivat ruokakehittäjien verkostot ja uusimman tiedon tuottaminen ovat keskeisiä tekijöitä aktiivisessa ruokajärjestelmän kehittämistoiminnassa. Lisäksi ruokamaakuntakuvan vahvistaminen ja ruokamatkailun potentiaali tarjoavat lisäarvoa alueen ruokajärjestelmälle. EU:n maaseuturahoituksen avulla edistetään aktiivisesti juuri ruokajärjestelmän kehittämistoimintaa alueella.

Tuotekehityksellä ja jalostusarvon nostolla on merkittäviä kerrannaisvaikutuksia myös aluetalouteen.

Ruokajärjestelmän yritysten palveluverkostoa tulisi kehittää

Vaikka Varsinais-Suomen ruokajärjestelmässä on paljon tuotekehityksen arvonlisäystä tukevia asioita, on alueella myös ratkaistavia haasteita.

– Ruokajärjestelmän yritysten palveluverkostoa tulisi edelleen kehittää. Palveluverkoston keskeisiä toimijoita olisivat yritysten lisäksi yritysneuvojat, rahoittajat ja tutkimuslaitokset. Palveluverkoston toimintamallin tulisi perustua pitkäjänteisyyteen sekä yksityisen ja julkisen sektorin tiiviiseen yhteistyöhön, Mattila sanoo.

Lisäksi rahoitusmahdollisuuksien monipuolisempaan hyödyntämiseen tulisi panostaa. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksella vauhditetaan elintarvikealan innovaatioita ja investointeja, mikä puolestaan kasvattaa alan arvonlisää ja työllisyyttä.

EU:n maaseuturahoitus tarjoaa työkaluja yritysten tuotekehitykseen. Tarjolla on rahoitusta esimerkiksi yritysryhmähankkeisiin sekä yritysten investointeihin ja kehittämiseen.

– Palveluverkoston ja rahoituksen lisäksi tuoteinnovaatioiden testaukseen tarvitaan matalan kynnyksen tuotekehitystiloja pilotoinnin edistämiseksi, Mattila peräänkuuluttaa.

Kansallisessa Ruoka-alan kasvuohjelmassa on isoja satsauksia ruoka-alan arvonlisän kasvattamiseen muun muassa elintarvikeviennin kautta.

– Nyt onkin aika pohtia, miten varmistamme, että Varsinais-Suomi on eturintamassa näiden toimenpiteiden osalta.

 

Lisätiedot:

Johanna Mattila, Varsinais-Suomen ELY-keskus

johanna.mattila@ely-keskus.fi

 

Seminaarin koostevideo on julkaistu Youtubessa

Varsinais-Suomen ruokaketju muutoksessa -seminaarin järjesti Lähempää lautaselle -hanke, joka on saanut EU:n maaseuturahoitusta Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta. Hanketta toteuttavat Valonia ja Pyhäjärvi-instituutti.

Seminaarissa puhuivat myös esimerkiksi Varsinais-Suomen maakuntajohtaja Jyri Arponen ja lukuisat ruokaketjun asiantuntijat. Video seminaarista on julkaistu Youtubessa.

 

Lisää uutisia

Uutinen
05.06.2026

Koloradonkuoriaisia on syytä tarkkailla ja havainnoista ilmoittaa

Uutinen
05.06.2026

Ensimmäinen Suomessa: Salla Säteri vahvistaa alkutuotannon varautumista uudessa asiantuntijatehtävässä

Uutinen
04.06.2026

Maatalouden ympäristötiedon vaihtopäivät Hämeenlinnassa kutsuvat ennallistamisen pariin

maaseutu.fi/uusimaa-logo

EU:n maaseuturahoituksella tuetaan maataloutta ja maaseutua, jotta koko Suomi voisi hyvin. Tältä sivustolta löydät tietoa siitä, miten tämä vaikuttaa juuri sinuun – olitpa sitten viljelijä, maaseudulla toimiva yrittäjä, maaseudun asukas tai kehittäjä.