Ensimmäinen Suomessa: Salla Säteri vahvistaa alkutuotannon varautumista uudessa asiantuntijatehtävässä

05.06.2026 10:57Kanta-Häme, Pirkanmaa, Sisä-Suomi

– Varautuminen syntyy ennen kaikkea yhteistyöstä. Yhdessä tekemällä huoltovarmuudesta tulee koko aluetta vahvistava asia. On hienoa päästä rakentamaan jotain aivan uutta ja työskentelemään näin merkityksellisen asian parissa, toteaa huhtikuussa työnsä aloittanut varautumisasiantuntia Salla Säteri Pirkanmaan maaseutupalveluista.

Varautumisasiantuntija hoitaa aiemmin maaseutuasiantuntijoiden työhön kuuluneita lakisääteisiä varautumisen tehtäviä ja vahvistaa tehtäväkokonaisuuden vaikuttavuutta. Hän huolehtii vap-varatuista viljelijöistä ja kehittää varautumistoimintaa koko Lempäälän kunnan isännöimän Pirkanmaan maaseutupalveluiden alueella. Tavoitteena on, että varautumisasiantuntijan työstä hyötyvät kaikki 17 Lempäälän kuntavetoisen maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueen kuntaa.

Alkutuotannon varautuminen osaksi kuntien varautumistyötä

Varautuminen on verkostomaista työtä, joka maaseudulla kytkee yhteen maatilat, kylät, kunnat sekä laajemmat viranomais- ja sidosryhmäverkostot. Varautumisasiantuntijan työssä korostuu juuri tämä verkostomainen yhteistyö. Tavoitteena on rakentaa toimintamalli, jossa yhteiskunnan eri tasoilla tapahtuva varautuminen muodostaa yhtenäisen kokonaisuuden.

– Kunnilla on merkittävä vastuu väestön turvallisuuden suojaamisesta häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Tällä hetkellä alkutuotannon varautumista ja kuntien varautumistyötä ei kuitenkaan tehdä yhteistyössä, mikä voi johtua osaamisen tai tiedon puutteesta, Säteri pohtii.

– Käytännön tasolla esimerkiksi alueelliset alkutuotannon varautumissuunnitelmat olisi tärkeä linkittää tiiviisti kuntien omiin varautumissuunnitelmiin.

”Maatalousmaa on korvaamaton resurssi” – Alkutuotannon huoltovarmuuskysymykset näkyväksi

Alkutuotannon merkitys yhteiskunnan kokonaisturvallisuudelle on keskeinen. Häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa ruoan saatavuudesta tulee nopeasti kriittinen kysymys. Siksi varautuminen ei ole vain yksittäisten tilojen, vaan koko yhteiskunnan yhteinen tehtävä.

Nykyisessä huoltovarmuuskeskustelussa harvemmin esiin nouseva asia on maankäyttö. Säterin mukaan näin ei pitäisi olla, koska sillä on väliä, mihin Suomessa rakennetaan. Maankäytön suunnittelussa tulisi tunnistaa alkutuotannon merkitys, sillä sen sivuuttaminen lisää suoraan riskejä ruokaturvalle.

– Hyvä maatalousmaa on korvaamaton resurssi. Jos rakentaminen kohdistuu parhaisiin viljelyalueisiin, heikennämme pitkän aikavälin ruokaturvaa. Tämä on huoltovarmuuden näkökulmasta merkittävä kysymys, jota ei aina tunnisteta,” Säteri sanoo.

Viljan tuotanto painottuu Etelä- ja Lounais-Suomeen sekä läntiselle rannikkoalueelle, missä pellot ovat viljavimpia ja kasvukausi pisin. Samat alueet ovat myös kovimman rakentamispaineen alla.

Varautuminen alkaa tiloilta

Käytännön varautumistyön ytimessä ovat maatilat, joiden kyky toimia häiriötilanteissa määrittää pitkälti koko ruokajärjestelmän toimivuutta. Tilojen varautumisen taso kuitenkin vaihtelee.

– Osa tiloista on varautunut paremmin, osa huonommin. Arkityössä tilalla voi olla kiire, eikä yrittäjä ehdi miettiä toiminnan jatkuvuutta, jos itse joutuisi äkillisesti pois tilan töistä. Aina tällaista tilannetta ei edes haluta miettiä ennakkoon, Säteri arvioi.

Varautuminen tilatasolla tarkoittaa konkreettisia ratkaisuja: varavoimaa sähkökatkoihin, rehujen ja siementen varastointia, polttoaineen saatavuuden turvaamista, vesihuoltoa, eläintautien torjuntaa sekä kyberturvallisuutta. Näitä kirjataan tilakohtaisiin varautumissuunnitelmiin, joiden merkitys on kriittinen.

– Maatila on usein yhden ihmisen hallinnassa niin vahvasti, että kukaan ei osaa häntä paikata. Vaikka kyse on pienistä käytännön asioista, niillä voi olla iso merkitys tilan arjessa. Esimerkiksi Suomi.fi-valtuutus olisi tärkeä antaa päävastuullisen viljelijän lisäksi muille talouden henkilöille, Säteri toteaa.

Kylien rooli nousee esiin

Maatilojen varautuminen kytkeytyy laajemmin myös maaseudun ja kylien varautumiseen. Tämän vuoksi varautumisasiantuntija tekee yhteystyötä alueen kylätoimijoiden kanssa, joita ovat esimerkiksi Pirkan Kylät ja parhaillaan käynnissä oleva Pirkanmaan Älykkäät kylätalot -hanke.

Maatilat sijaitsevat kylissä, joten Säterin mukaan kokonaisturvallisuuden kannalta on tärkeä tunnistaa maatilojen roolien kylien turvallisuudelle. Yhteistyö voi poikia ratkaisuja myös työvoimahaasteisiin kriisitilanteissa.

– Poikkeustilanteessa ammattitaitoisen työvoiman saanti voi olla ruokaturvan kannalta keskeistä, ja ratkaisu voisi löytyä yhteystyöstä kylien kanssa. Mutta kuinka moni kyläläinen osaa tehdä nykyään varsin teknisiä maatilan töitä, Säteri pohtii.

Varautumisasiantuntija vahvistaa kokonaisturvallisuutta

Pirkanmaan maaseutupalveluiden tavoitteena on vahvistaa koko yhteistoiminta-alueen 17 kunnan kykyä vastata muuttuviin tilanteisiin. Varautumisasiantuntija tuottaa kunnille parempaa tilannekuvaa, tukee päätöksentekoa ja tuo yhteen eri toimijoiden osaamista.

Pirkanmaan maaseutupalveluiden maaseutupäällikkö Timo Perälampi kertoo, että yhteistoiminta-alueen kunnat ovat olleet edelläkävijöitä alkutuotannon varautumisessa.

–Viranomaistoimintaan liittyvässä kuntien välisessä sopimuksessa on sovittu maaseutuelinkeinoviranomaisen roolista toimia myös sopimuskuntien varautumis- ja valmiustehtävissä. Maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueellamme varautumisasiantuntija on myös kunnan maaseutuelinkeinoviranomainen,” maaseutupäällikkö Timo Perälampi kertoo.