Viljelijä, ole tarkkana suojavyöhykkeen tukiehtojen kanssa!
25.08.2026 15:33Suojavyöhykkeestä maksettavan korvauksen ehtona on, että alue säilytetään nurmikasvustona ja sitä hoidetaan vuosittain. Keskeiset hoitovaatimukset on hyvä huomioida koko sitoumuskauden ajan, sillä niiden laiminlyönti voi johtaa jo maksettujen korvausten takaisinperintään.
Peltojen ja vesistöjen väliin perustettavat suojavyöhykkeet ovat yksi tehokkaimmista keinoista vähentää ravinnekuormitusta vesistöihin. Siksi niistä maksetaan viljelijöille ympäristökorvausta.
Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen valvontaryhmän päällikkö Hanna Mäntylä muistuttaa, että suojavyöhyke tulee säilyttää ja hoitaa ehtojen mukaan koko sitoumuskauden ajan. Suojavyöhykkeen tukiehtoihin kuuluu kasvuston laidunnus tai niitto ja poiskorjuu vuosittain 15.9. mennessä.
– Suojavyöhyke on niitettävä ja kasvusto korjattava vähintään kerran kasvukauden aikana. Korjaa kasvusto pois jokaisen niiton jälkeen ja kuvaa sadonkorjuu Vipu-mobiililla. Jos kasvustoa ei korjata, joutuu kunnan maaseutuelinkeinoviranomainen perimään lohkon suojavyöhyketuen takaisin myös aiemmilta vuosilta.
Ainoa poikkeus korjuuvelvoitteeseen on alkukesällä tehtävä rikkakasvien puhdistusniitto. Jos suojavyöhykkeeltä niitetään rikkakasveja, niittojätettä ei tarvitse korjata pois.
– Puhdistusniitto on kuitenkin tehtävä ennen kuin lohkolle on muodostunut korjattavaa kasvustoa. Et voi korvata sadonkorjuuvaatimusta keväällä tehtävällä korjuulla, Mäntylä täsmentää.
Kuljeta kasvusto pois lohkolta asianmukaisesti
Suojavyöhykkeeltä korjatun kasvimassan voi käyttää hyödyksi, mutta se täytyy käsitellä ja varastoida niin, etteivät suojavyöhykkeen vesiensuojelutavoitteet vaarannu.
– Älä kuljeta kasvimassaa metsään tai joutomaalle. Jos korjaat kasvuston paalaamalla, kuljeta käärimättömät paalit pois pellolta, Mäntylä ohjeistaa.
Laiduntaminen on mahdollista
Suojavyöhykkeen laiduntaminen on mahdollista, kun se toteutetaan vesiensuojelun ja luonnon monimuotoisuuden tavoitteet huomioiden. Laiduntaminen ei saa aiheuttaa eroosiota tai vaarantaa luonnon monimuotoisuutta, eikä alueella saa antaa eläimille lisärehua. Lisäksi laiduntamiselle ei saa olla vesiensuojelullista estettä.
Laiduntamisella voidaan myös täyttää suojavyöhykkeen sadonkorjuuvaatimus, jos kasvusto tulee kokonaan korjatuksi viimeistään 15. syyskuuta. Oikein toteutettuna laiduntaminen edistää alueen monimuotoisuutta ja vähentää maaperän ravinteisuutta.
Suojavyöhykkeen kasvustoa koskevat ehdot
Suojavyöhykkeen kasvuston tulee olla monivuotinen nurmikasvusto. Myös aiemmin perustettu nurmikasvusto käy suojavyöhykkeeksi. Lannoittaminen on sallittua perustamisen yhteydessä.
– Huomioi, että sinulla tulee olla perustamisvuonna voimassa oleva viljavuustutkimus lohkolta. Jos perustat kasvuston suojaviljaan, tee se jo edellisenä kasvukautena.
Perustamisen jälkeen suojavyöhykettä ei pääsääntöisesti saa muokata tai lannoittaa. Ehto ei koske tilanteita, joissa kasvusto vahingoittuu ja se täytyy uusia.
Suojavyöhykkeellä ei saa käyttää kasvinsuojeluaineita muutoin kuin hukkakauran ja vaikeiden tuulilevitteisten rikkakasvien torjunnassa.
Kasvua pinta-aloissa
Suojavyöhykkeistä maksettavaa korvausta nostettiin 350 eurosta 430 euroon hehtaarilta vuoden 2026 alusta. Tukitason nosto on motivoinut viljelijöitä perustamaan suojavyöhykkeitä lisää. Vuodesta 2025 suojavyöhykkeiden pinta-ala kasvoi Lounais-Suomessa 1 500 hehtaarilla: 4 338 hehtaarista 5 840 hehtaariin.
Uutta suojavyöhykealaa voi ilmoittaa vielä vuonna 2027.
Lisätiedot:
Lounais-Suomen elinvoimakeskus
Hanna Mäntylä, 02 9502 2067
etunimi.sukunimi@elinvoimakeskus.fi
