Hiitolanjoki muuttuu vaelluskalojen ja retkeilijöiden paratiisiksi

18.08.2023 11:51Kaakkois-Suomi

Tähän mennessä padot ja voimalaitosrakenteet on purettu lähellä valtakunnan rajaa sijaitsevalta Kangaskoskelta syksyllä 2021 sekä neljän kilometrin päässä ylävirtaan sijaitsevalta Lahnasenkoskelta syksyllä 2022. Viimeisenä on vuorossa aivan valtatie 6:n varressa sijaitseva Ritakoski, jossa työt ovat parhaillaan käynnissä.

Hiitolanjoelle on kehittymässä ainutlaatuinen vapaiden koskien jono, jossa pudotuskorkeus on yhteensä 18 metriä. Koskien ennallistamisen takana on Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö, jolle Lahnasenkosken omistus siirtyi vuonna 2017. Vuonna 2019 säätiö osti Hiitolanjoen Voima Oy:n osakkeet ja sai kaupan myötä myös Kangaskosken ja Ritakosken voimalat omistukseensa. Patojen purkuun ja koskien ennallistamiseen säätiö on saanut rahoitusta useista lähteistä. Noin puolet rahoituksesta on tullut maa- ja metsätalousministeriöltä ja toinen puoli säätiöiltä, yrityksiltä ja yksityisiltä lahjoittajilta.

Hiitolanjoessa elää Suomen viimeinen alkuperäinen ja täysin luonnonvarainen järvilohikanta.

Joki vapautuu kalojen kulkureitiksi Laatokalta Hiitolanjoen latvavesille kuluvan vuoden 2023 aikana. Kalastajat joutuvat kuitenkin malttamaan mielensä vielä joitakin vuosia, jotta lohikalojen kannat vahvistuisivat uusien lisääntymisalueiden myötä. Nyt mahdollisesti saaliiksi tarttuvat lohikalat on päästettävä takaisin jokeen.

Retkeilyä ilman esteitä

Retkeilijät ja alueen historiasta kiinnostuneet sen sijaan pääsevät nauttimaan Hiitolanjoesta jo täysin siemauksin. Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö on nimittäin kehittänyt alueen retkeilykäyttöä samaan tahtiin koskien ennallistamisen kanssa.

Kangaskoskella ja Lahnasenkoskella voimalaitosten yläkanavat on muutettu oleskelu- ja näköalapaikoiksi. Koskien ympäristön polut ja levähdysalueet ovat esteettömiä ja kummallakin vapaalla koskella on uusi esteetön nuotiokatos sekä käymälät. Lahnasensuvannolla on esteettömäksi rakennettu lintutorni, johon pääsee nousemaan loivaa ramppia pitkin pyörätuolilla.
– Myös Ritakosken alueesta tulee esteetön. Kevyelle liikenteelle rakennetaan joen varteen turvallinen kulku Kuutostien ali, kertoo Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön toimitusjohtaja Hanna Ollikainen.
Retkeilyinfran rakentamista rahoittaa Kaakkois-Suomen ELY-keskus EU:n maaseuturahastosta.

Teollisuushistoria avautuu lisätyn todellisuuden avulla

Hiitolanjoen kosket ja erityisesti Kangaskoski ovat olleet perusta alueen teollisuuden kehittymiselle ja Kangaskosken voimalan alue kuuluukin valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Kangaskoskella voi nyt tutustua lisätyn todellisuuden avulla 1900-luvun alun puuhiomon ja paperitehtaan toimintaan. Tämä onnistuu lataamalla mobiililaitteelle Kangaskoski mobile -sovellus.

Kangaskosken mobiiliopastus on toteutettu osana Kärki-Leader ry:n EU:n maaseuturahastosta rahoittamaa Kangaskosken teollisuus- ja voimalaitosmuseo -hanketta.
– Hankkeessa kuvattiin voimaloita ja tallennettiin niiden ääniä, kun voimalat olivat vielä toiminnassa. Kangaskosken voimalarakennuksesta tulee aikanaan museo, mihin on hankkeessa varauduttu suunnittelemalla sisältöjä ja editoimalla videoita, Ollikainen sanoo.

Hiitolanjoen uudet retkeilyalueet ovat osoittautuneet todella suosituiksi. Viime toukokuussa Kangaskoskella ja Lahnasenkoskella on vieraillut ryhmiä lähes päivittäin, ajoittain useitakin samana päivänä.
– Hiitolanjoen suosio oli odotettavissa ja tavoitteenakin, kun alueeseen satsataan paljon. Se on hieno kohde, Ollikainen kuvailee.
Runsaan kävijämäärän vuoksi Hiitolanjoen alueelle kaivattaisiin palveluita.
– Siellä käy hyvin paljon ryhmiä ja olisi selkeä tarve opaspalveluille. Opasrinki on jo kehitteillä. Matkailupalveluita yleisesti tarvittaisiin, jotta alue hyötyisi, Ollikainen jatkaa.

Julkaistu 18.8.2023.