Ylä-Muuratjärven kylätalosta tehdään valmiuskeskus

Ylä-Muuratjärven Kylätalosta valmiuskeskus -hankkeessa kylätalo varustellaan ja sen käytöstä laaditaan suunnitelma pohjoisen Korpilahden paikalliseksi valmius- ja evakuointikeskukseksi. Leader JyväsRiihi rahoittaa hanketta EU:n maaseuturahastosta.

Ylä-Muuratjärvi seuran puheenjohtaja Helena Mieskolainen kertoo, että hankkeen idea syntyi, kun kylää koettelivat pitkät sähkökatkot talvella. Talot alkoivat kylmenemään nopeasti eivätkä vedet toimineet.

– Tilanteen myötä varsinkin kylän sähkölämmitteisissä rivitaloissa asuvien vanhusten pärjääminen huolestutti. Aloimme miettimään, pitäisikö kylätalosta tehdä paikallinen valmiuskeskus, Mieskolainen kertoo.

Myös nykyisellä maailmantilanteella oli vaikutusta hankkeen syntyyn. Ukrainan sota toi varautumisaiheet Suomessakin ajankohtaisiksi ja sään ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet. Kylillä esiintyvät sähkökatkot voivat venyä yllättävän pitkiksi.

”Parempi valmistautua kuin seisoa tumput suorina”

Ylä-Muuratjärven kylätalo on Korpilahden pohjoisten kylien ainoa ympärivuotisessa käytössä oleva, talvellakin lämmin kylätalo. Lämmitykseen käytettävät polttopuut tehdään talkoilla oman tontin puista. Talosta löytyy aggregaatit, joiden avulla vedet saadaan sähkökatkonkin aikana toimimaan vessoissa.

Hankkeessa testataan tiloja ja varusteita sekä lisätään kyläläisten turvallisuusosaamista. Lisäksi hankkeessa laaditaan kylän turvallisuussuunnitelma, joka julkaistaan kylämme.fi -palvelussa. Mieskolaisen mielestä jokaisen kannattaa varautua poikkeustilanteisiin:

– Moni ahdistuu maailman tilanteesta, mutta on parempi valmistautua kuin seisoa tumput suorina. Jokaisen kannattaa opetella varautumisen perustaitoja ja hankkia kotivara. Kylällä voidaan hankkia kylävara.

Kylässä voidaan varautua poikkeustilanteisiin yhteisönä ja varmistaa tila, josta löytyy veteen, ruokaan ja lämpöön liittyvät perustarpeet. Kylällä on hyvä valmistautua myös viestintäyhteyksien katkeamiseen, sillä mastot voivat lakata toimimasta. Esimerkiksi Ylä-Muuratjärvellä tietoliikenneyhteyksien katkeamiseen on varauduttu hankkimalla VHF-puhelimet.

Varautuminen vaatii harjoittelua

Hankkeessa järjestettiin keväällä 2024 ensimmäinen varautumisharjoitus, jossa testattiin, miten Hangasjärven eräkämppä soveltuu hätämajoituskohteeksi. Eräkämpällä yövyttiin ja oltiin ilman sähköjä sekä puhelimia. Harjoituksessa kokeiltiin myös kyläläisten evakuointia.

Mieskolaisen mukaan harjoituksesta saatiin hyviä oppeja ja osallistujat tykkäsivät kokeilusta. Harjoituksessa huomattiin, että lämpimämpi varustus olisi ollut monelle tarpeen ja paikalla olisi voinut järjestää yhteisruokailun. Harjoitus kuitenkin osoitti, että sähkötön eräkämppä soveltuu valmiuskeskukseksi, jos sieltä löytyvät tietyt perusvalmiudet, kuten tulisija, puuhella, lähdevettä ja kylmäkellari.

Hankkeessa järjestetään marraskuussa toinen varautumisharjoitus Ylä-Muuratjärven kylätalolla, jolloin talolla ollaan vuorokauden ajan ilman sähköjä. Harjoituksessa testataan, miten talo pidetään lämpimänä pönttöuuneilla ja vessat saadaan toimimaan aggregaateilla.

Ennen syksyn varautumisharjoitusta hankkeessa harjoitellaan soppatykin käyttöä ja opetellaan luonnonantimien hyödyntämistä, kuten sienestystä. Mieskolainen muistuttaakin hyväntuulisesti, että vapaaehtoistoiminnan on ennen kaikkea oltava mukavaa ja kaikille avointa tekemistä. Tämä pätee myös turvallisuus- ja varautumisteemaan.

– Lähdemme liikkeelle perusasioista. Varautumista harjoitellaan mukavilla arkipäiväisillä asioilla, vaikka pohjimmiltaan onkin vakavasta asiasta kyse. Eli eletään tässä hetkessä.

Turvallisuus on yhteispeliä

Korpilahden pohjoisilla kylillä on jo ennen hanketta huolehdittu toisista ja ajateltu kyläläisten turvallisuutta. Kylillä on yhteinen naapuriapuryhmä, joka auttaa arkisissa ongelmissa, kuten palohälyttimen vaihdossa tai auton ojasta nostamisessa.

Naapuriapuryhmän jäseniä on koulutettu myös turvatiimiksi, joka toimii Vapaaehtoisen pelastuspalvelun Vapepa-ryhmänä. Ryhmäläiset ovat käyneet ensiapukoulutuksen ja harjoitelleet maastoetsintöjä sekä paloturvallisuutta.

Naapuriapuryhmä ja turvatiimi ovat olennaisessa osassa toiminnan organisoimisessa poikkeustilanteissa. Hankkeen avulla tiimien toimintaa suunnitellaan tulevan valmiuskeskuksen toimintaa tukevaksi.

Mieskolainen painottaa, että vaikka he ovat pieni paikallistoimija, niin hankkeessa tehdään tiivistä viranomaisyhteistyötä. Kylien vapaaehtoiset toimivat siten viranomaispuolen lisäresurssina.

– Meidän kylätoimintamme on paikallista. Toiminta ei kuitenkaan ole irrallista, vaan tarkoituksena on olla osa isompaa systeemiä. On tärkeää, että viranomaispuoli tietää, mitä vapaaehtoispuolella tehdään ja osataan.

Pilottihankkeen tulokset ovat vapaasti kaikkien hyödynnettävissä ja toiveena on, että tieto leviää ympäri Suomen. Mieskolainen kannustaakin rohkeasti olemaan yhteydessä Ylä-Muuratjärvi seuraan, jos varautumisasiat kiinnostavat omalla kylällä.

Artikkeli on julkaistu alun perin keskisuomenmaaseutu.fi-sivustolla.